MISTÄ BKT KOOSTUU
(Lähde: Lehtonen, Rinta-aho, Tiainen, Waronen, Horisontti yhteiskuntaoppi. Otava. Sivut 104-105)

Kansantalouden kokoa voidaan mitata erilaisilla mittareilla. Kun lasketaan yhteen kaikki palkat, vuokrat ja muut korvaukset, joita yritykset vuoden aikana maksavat kotitalouksille ostaessaan näiltä tuotannontekijöitä, tuloksena on kansantulo.

Kansantuloa tärkeämpi mittari on kuitenkin bruttokansantuote (BKT). Bruttokansantuote on maassa vuoden aikana tuotettujen tavaroiden ja palvelujen yhteenlaskettu arvo eli kansantalouden kokonaistuotannon arvo. Bruttokansantuotetta kasvattaa siten yhtä hyvin paperitehtaassa valmistettu paperi ja opettajan koulussa pitämä tunti kuin rockkonsertti ja vaatekaupassa tehty farkkuostos. Suomen bruttokansantuote oli vuonna 1998 yhteensä 686 013 000 000 markkaa eli 686,0 miljardia markkaa (115,4 miljardia euroa).

Kansantalouden kokonaistuotanto ei pysy vuodesta toiseen samana, vaan BKT:n määrässä tapahtuu muutoksia. Jos tuotanto lisääntyy, myös BKT kasvaa; tällöin sanotaan, että kansantaloudessa tapahtuu taloudellista kasvua ja myös kansalaisten hyvinvointi paranee. Vuodesta 1997 vuoteen 1998 talous kasvoi 5,6 prosenttia.

Talous ei kuitenkaan aina ilman muuta kasva vaan se voi myös supistua. Näin tapahtui Suomessa taloudellisen laman aikana vuosina 1991.1993. Ensimmäisenä lamavuonna 1991 BKT supistui edelliseen vuoteen verrattuna peräti 7,1 prosenttia: näin suurta hyvinvoinnin laskua ei missään muualla Länsi-Euroopassa ole toisen maailmansodan jälkeen koettu.

Eri kansantalouksien vaurautta voidaan vertailla laskemalla bruttokansantuote henkeä kohden eli BKT per capita. Kun otetaan huomioon myös hintatason erot eri maissa, saadaan ostovoiman mukaan korjattu eli reaalinen BKT per capita, joka melko luotettavasti kuvaa todellisia hyvinvointieroja maiden välillä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ostovoimakorjattu BKT asukasta kohden vuonna 1997 oli 33 123 dollaria, Suomessa 23 253 dollaria, Ruotsissa 23 016 dollaria ja toisessa naapurimaassamme Virossa vain 8 779 dollaria.
(Lue lisää em. kirjasta s. 105-107)

BRUTTOKANSANTUOTE = KOKONAISTUOTANTO
(Lähde: Hänninen, Liuskari, Suonio, Lukion taloustieto. Otava)

Vuoden aikana tuotettujen lopputuotteiden kokonaismäärää kutsutaan bruttokansantuotteeksi eli BKT:ksi. Siihen lasketaan kaikki markkinoille tuotetut tavarat ja palvelut sekä yhteiskunnalliset ilmaispalvelut. BKT kuvaa kokonaistuotannon määrää, mutta koska erilaisia tuotteita ei voida mitata yhteisellä mittayksiköllä, kansantuotteen suuruus ilmaistaan rahassa.

BKT:ssa ei ole mukana koko tuotanto. Laskentavaikeuksien vuoksi siitä puuttuu kodeissa tehty työ sekä ns. harmaa talous. On arvioitu, että pelkän harmaan talouden osuus Suomen kokonaistuotannossa on useita prosentteja. Monissa maissa harmaa talous on vieläkin yleisempää.