Tekstilajeja
Tekstilajeilla ilmaistaan tekstien kategorioita, ja jokaisella on omat piirteensä, esim. tiedote on informatiivinen ja kritiikki arvottava. Tärkeitä määrittelyn kannalta ovat tavoite, rakenne, ilmaisutapa ja sisältö. Hyvä mainos herättää ostohaluja ja uutinen ravitsee tiedonnälkää. Tekstilajit elävät ja jalostuvat, ja yksittäisen tekstilajin määritteet muuntuvat. Tekstilajeja ei pidä sekoittaa tekstityyppeihin.
Aamunavaus
kouluissa työpäivän alussa pidettävä lyhyt yhteinen tilaisuus. Sen pitää useimmiten opettaja tai oppilas, joskus esim. seurakunnan työntekijä. Kestoltaan se on n. 5 - 10 min. Sisällöltään aamunavaus on usein hengellinen tai kulttuurisia arvoja ja asenteita ylläpitävä. Ks. Onnen kilpakentillä

Aforismi
proosamuotoinen tiivis, iskevä ajatelma, mietelmä tai mietelause. Yleistä elämänviisautta sisältävää aforismia tavataan kutsua maksiimiksi. Usein aforismin esittämä kärkevä väite tai kannanotto vaikuttaa ensisilmäyksellä paradoksaaliselta, mutta lähempi tarkastelu saattaa saada lukijan muuttamaan käsityksiään. Ks. Juhani Siljon aforismeja.

Alustus
lyhyt esitys, jonka on tarkoitus johtaa keskusteluun (esim. paneelissa). Se antaa taustatietoja tilaisuudelle, ja siinä voidaan tuoda uusia näkökulmia esille ja syventää aiheen tuntemusta. Luonteeltaan alustus voi olla mm. objektiivinen tai manipuloiva.

Artikkeli
lehtikirjoitus, joka on julkaistu kertaluonteisesti esim. jossakin sanoma- tai aikakauslehdessä. Myös tieteellisissä julkaisussa kirjoitettua alan asiantuntijoille tarkoitettuja kirjoituksia nimitetään artikkeleiksi (esim. Lancet, Kirjallisuudentutkijain vuosikirja). Ne ovat usein tutkimustulosten esittelyjä ja referointeja tms.

Arvostelu
Ks. kritiikki

Essee
tyylillisesti kaunokirjallisuuden ja asiaproosan välissä, yleistajuinen tutkiva tai pohdiskeleva kirjoitelma. Essee voi olla pituudeltaan sivun-parin mittainen tai kokonainen teos, jolle on ominaista kirjoittajansa persoonallinen ote. Myös ylioppilaskirjoitelmaa ja laajoja koevastauksia kutsutaan esseeksi. Kirjallisuusanalyysiä, jossa ei ole tutkielmantapaisia lähdeviittauksia tai problematiikan asettelua, kutsutaan kirjallisuusesseeksi.

Hartaus
luonteeltaan hengellinen, ja se voidaan esittää esim. sairaaloissa, kouluissa, rippileireillä, armeijassa, radiossa.

Horoskooppi
viihteellistä ajanvietettä lähitulevaisuuden tapahtumista. Horoskooppeja julkaistaan monissa sanoma- ja aikakauslehdissä.

Kritiikki
arvottaa ja esittelee kritiikin kohdetta, joka voi olla esim. elokuva, kirja, musiikkiesitys, maalaus jne. Kritiikki perustuu laatijansa subjektiiviseen harkintaan ja arvosteltavan alan asiantuntemukseen. Ks. Arto Paasilinnan Hirnuva maailmanloppu

Koevastaus
esseemäinen kirjallinen esitys reaaliaineen kokeessa, jossa edellytetään jäsenneltyä ja asiatekstin normien mukaan laadittua kirjoitelmaa annetusta aiheesta. Aiheet ovat laajoja tai laajahkoja. Kun puhutaan esim. reaalikokeen esseevastauksista, niitä ei pidä sekoittaa esseehen tekstilajina.

Kolumni
mielipidekirjoitus, jossa kolumnisti ottaa kantaa yleensä johonkin ajankohtaiseen asiaan tai ilmiöön usein kärjistetysti ja kantaa ottavasti. Kolumneja julkaistaan vakiopalstalla sanoma- ja aikakauslehdissä sekä verkkojulkaisuissa. Ks. Olli Herralan kolumni

Kommentti
artikkelin tai uutisen yhteydessä julkaistu erillinen lyhyehkö teksti, jossa kirjoittaja tuo esille mielipiteensä käsiteltävästä asiasta. Kirjoittaja voi tuoda uuden näkökulman aiheeseen tai kommentoida sitä.

Käsikirjoitus
julkaistavaksi ja painettavaksi tarkoitetun tekstin muokattava luonnos, esim. mainosesitteen tai romaanin käsikirjoitus.

Luento
tavallisesti kolmannen asteen oppilaitoksissa johonkin kurssiin kuuluva esitelmä ja opetussarja. Luento voi olla osa oppitunteja myös lukiossa. Ks. kirjallisuusluento Eino Leinosta.

Loru
usein lastenlaulu tai muunlainen humoristinen riimitetty pikkuruno. Ks. Ellin velli -loru.

Mainos
markkinoi kohdettaan. Mainonta manipuloi vastaanottajan käsityksiä ostettavasta tuotteesta vetoamalla esim. tunteisiin, asenteisiin, arvoihin jne. Mainonnassa voidaan käyttää kuvaa, ääntä ja kirjoitettua tekstiä monipuolisesti. Se voi olla myös pitkälti informatiivista, mutta tyypillistä aggressiiviselle markkinoinnille on luoda kuluttajalle - usein kuviteltu - tarve, jonka mainostettavan tuotteen hankinta tyydyttää.

Mielipideteksti
on tavallisesti sanomalehdessä julkaistava yleisönosastokirjoitus. Mielipide voi olla uusi, tai se voi olla vastine aikaisemmin julkaistuun kirjoitukseen. Myös lehden pääkirjoitukset ja kolumnit ovat usein mielipidekirjoituksia. Ominaista ovat ajankohtaisuus, kantaaottavuus ja henkilökohtaisuus.

Muotokuva
taideteos, esim. maalaus, veistos, kirjoitus tai valokuva, joka pyrkii tavoittelemaan kuvattavan henkilön ulkonäön yhdenmukaisuutta tai kohteen luonteenominaisuuksia ja persoonallisuutta. Ks. pop-taidekuva.

Novelli
lyhyehkö proosateksti, joka voi olla pituudeltaan alle sivun mittainen tai yli satasivuinen. Novellin ja pienoisromaanin raja on häilyvä. Novelli voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: juoninovelli, absurdi novelli ja tśehovilainen impressionistinen novelli.

Näytelmä
kirjoitettu draamateksti, joka on tarkoitettu luettavaksi ja/tai esitettäväksi yleisölle, esim. radiossa (kuunnelma) tai näyttämöllä. Näytelmälle on luonteenomaista dialogi eli vuoropuhelu draamahenkilöiden kesken. Koko näytelmä voi perustua dialogiin, mutta siinä voi olla myös kertoja. Näytelmäkirjailija voi antaa vuorosanojen oheen myös ohjeita, miten vuorosanat esitetään tai kuinka näyttämö on lavastettu. Ks. Nummisuutarit-katkelma

Ohjelmapuhe
vaikuttaa kuulijoihin ja yrittää saada heidät toimimaan tai ajattelemaan puheen pitäjän haluamalla tavalla. Usein ohjelmapuheet ovat voimakkaasti yhteisiin arvoihin, tunteisiin, tms. vetoavia. Tyyliltään se voi olla esim. poliittinen, pedagoginen, uskonnollinen, satiirinen jne.

Oppikirjateksti
opetukseen ja opiskeluun tarkoitettu, tiettyä oppiainetta käsittelevä painettu teksti, joka pyrkii objektiivisuuteen ja ottaa huomioon pedagogiset näkökulmat. Oppikirjat välittävät myös vallitsevia arvoja ja ideologioita.

Pakina
tekstilajina kaunokirjallisen ja asiatekstin välimaastossa, sille on tyypillistä sanaleikittely. Pakinoita julkaistaan useimmiten sanoma- ja aikakauslehdissä, ja sävyltään ne ovat humoristisia, satiirisia ja parodisia.

Pääkirjoitus
sanomalehdessä julkaistava (yleensä 2. sivulla) ajankohtainen kirjoitus, joka edustaa lehden kustantajan intressejä. Se voi olla myös pohdiskeleva ja taustoittaa aihettaan. Pituudeltaan pääkirjoitus voi olla usean palstan pituinen, ja se voi käsitellä yhtä tai useampaa asiaa. Usein käytetään myös väliotsikointia. Pääkirjoituksen laatii useimmiten lehden päätoimittaja tai joku päätoimittajista.

Referaatti
jonkin toisen tekstin (puhuttua tai kirjoitettua) selostamista omin sanoin ja kokonaisin virkkein. Oleellista referaatille on objektiivisuus ja sisällön kattavuus. Tavallisesti kirjoitus on n. kolmasosa alkuperäisestä tekstistä. Joskus voidaan laatia myös kommentoiva referaatti, jossa otetaan kantaa pohjatekstiin ja siinä esitettyihin ajatuksiin.

Reportaasi
taustoittaa ajankohtaista aihetta, esim. uutista. Kirjoittaja on tutustunut tapahtumapaikalla asioihin ja tuo mahdollisesti haastattelujen ja kuvituksen avulla uutista laajemman ja koskettavamman näkökulman.

Romaani
proosamuotoinen eli suorasanainen kaunokirjallinen teksti. Useimmiten se muodostuu useista luvuista, ja se voi jakaantua useampaan eri osaan. Romaani voi muodostaa myös romaanisarjan, esim. kolmiosaisen trilogian, jonka osat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Pituudeltaan romaani on novellia mittavampi.

Runo
mitallinen, vapaamittainen tai proosamuotoinen lyyrinen teksti. Lyriikan erottaa proosasta runoudelle ominainen ilmaisu, esim. kuvakielisyys, rytmisyys, jäsentyneisyys (säkeet, säkeistöt), sointuisuus. Joskus voi olla vaikeaa erotella, onko teksti runoa vai proosaa, sillä monet prosaistit voivat käyttää hyvinkin runollista kieltä. Runoudella on monia alalajeja, esim. itkuvirsistä ja taisteluelegioista aina rock-lyriikkaan.

Saarna
tavallisesti osa jumalanpalvelusta, ja se perustuu tiettyyn raamatunkohtaan. Sävyltään saarna on hengellinen ja usein opettavainen, pitkähkö puhe.

Satiiri
pilkallinen tai ivallinen kaunokirjallinen teksti, jossa usein parodioidaan ja ivataan jotain instituutioita, aatetta, henkilöä tai ilmiöitä. Yhteiskuntasatiirikot käsittelevät usein arkoja ja kiusallisia aiheita.

Satu
lapsille tarkoitettu lyhyehkö kertomus. Siinää on mielikuvituksellisia ja fantasiamaisia tapahtumia. Sadut voidaan jaotella eläinsatuihin eli faabeleihin, varsinaisiin satuihin (Andersen, Grimm, Topelius jne.) sekä pilasatuihin, esim. hölmöläistarinat. Usein sadut sisältävät jonkinlaisen opetuksen, ja ne kehittävät lasten mielikuvitusta ja auttavat käsittämään aikuisten maailmaa.

Small talk
sävyltään kohteliasta sosiaalista jutustelua ja sisällöltään pinnallista. Tyypillisiä aiheita ovat säätila, yleiset asiat ja meneillään oleva tilaisuus. Uskonto tai politiikka eivät kuulu tämäntyyppiseen rupatteluun.

Tiivistelmä
lehtiartikkeleissa käytettävä ingressi tai tutkielman tms. kokoava alkutiivistelmä tai yhteenveto. Tiivistelmä eroaa referaatista siten, että se on kirjoittajansa omaa tekstiä, kun referaatti on laadittu jonkun muun kirjoituksesta.

Tuoteseloste
tuotteeseen tai sen pakkaukseen liitetty seloste tavaran koostumuksesta, käyttötavoista, valmistus- ja lisäaineista, ominaisuuksista jne.

Uutinen
ajankohtainen, yleisöä kiinnostava ilmiö, asia tai tapahtuma, josta kerrotaan mediassa. Uutiselle on ominaista kertoa asiat tärkeysjärjestyksessä. Se vastaa kysymyksiin: mitä, missä, milloin, miten ja miksi on tapahtunut jotakin? Se sisältää usein tietyn näkökulman ja asenteen. Uutisreportaasi on tavallista uutista laajempi.

Vaalipuhe
vaalikampanjaan liittyvä ohjelmapuhe tai mediassa julkaistu teksti, joka pyrkii vaikuttamaan ehdokkaan valintaan äänien kalastamiseksi ennen vaaleja. Tyypillistä vaalipuheelle on propaganda ja suurten lupausten antaminen.

Valituskirjelmä
eli reklamaatio on tavaran tai palvelun virheellisyydestä tai sopimuksenvastaisuudesta laadittu valitus, johon sisältyy vaatimus tuotteen korjaamisesta, hinnanalennuksesta tai kaupan purkamisesta.

Vastine
johonkin lehdessä julkaistuun tekstiin (esim. yleisönosastokirjoitukseen). Se ottaa osaa keskusteluun ja tuo siihen uusia näkökulmia.

Virsi
virsikirjassa julkaistu usein säestettävä hengellinen laulu, johon kuuluu nuotit. Virsi on olennainen osa erilaisissa uskonnollisissa toimituksissa, esim. kolehti-, saarna-, ja ehtoollisvirsi. Ks. virsi 21 ja virsi 491.

|