Kirjastot päivityksineen

Kurssi 1
UUSI: Kirjapareja kursseihin 2 ja 3
Kurssi 2
Kurssi 3
Kurssi 4
Kurssi 5
Kurssi 6

Kurssi 1

Tähdellä (*) merkityt teokset sopivat kokeneelle lukijalle. Nuortenkirjat on merkitty N-kirjaimella. Kirjastoja päivitetään Verkko-Pisteessä. Uudet teokset on merkitty sinisellä värillä.

Kotimaisia nykykirjailijoita

Tapani Bagge (1962) on julkaissut sekä vauhdikkaita että vakavia nuorisoromaaneja.

• Paha kuu
• Musta taivas
• Suden hetki N
  
• Pikkuveli N
  
• Tuhlaajafaija N

Kari Hotakainen (1957) on luonut monipuolisen kirjailijanuran, sillä hän on kirjoittanut romaaneja, lastenkirjoja, esseitä ja nuor tenkirjoja. Hänen romaaninsa Juoksuhaudantie sai Finlandia-palkinnon vuonna 2002 ja saavutti ennennäkemättömän suosion.

• Lastenkirja
  
• Buster Keaton, elämä ja teot
  
• Bronx
  
• Klassikko
  
• Näytän hyvältä ilman paitaa N
  
• Elämä ja muita juttuja
  
• Juoksuhaudantie

Virpi Hämeen-Anttila (1958) kirjoittaa rakkaudesta, yliopistomaailmasta ja sukuperinnöstä.

• Kolmastoista lapsi
• Sokkopeli
• Suden vuosi
  
• Perijät

Anna-Leena Härkönen (1965) tuli julkisuuteen vuonna 1984 romaanillaan Häräntappoase, joka on edelleenkin luetuimpia nuortenromaaneja. Hän kuvaa teoksissaan viiltävästi mutta myös humoristisesti ihmisten arkea.

• Häräntappoase
  
• Sotilaan tarina
  
• Avoimien ovien päivä
  
• Kauhun tasapaino ja muita kirjoituksia
  
• Terveisiä pallomerestä
  
• Loppuunkäsitelty
  
• Juhannusvieras

Tove Jansson (1914–2001) on kaikkien aikojen menestyksekkäimpiä suomalaiskirjailijoita. Hänen luomansa Muumit ovat tunnettuja ympäri maailmaa. Janssonin tuo tantoon kuuluu myös aikuisille suunnattuja teoksia.

• Muumipeikko ja pyrstötähti
  
• Taikurin hattu
  
• Vaarallinen juhannus
  
• Taikatalvi
  
• Muumipappa ja meri
  
• Muumilaakson marraskuu
  
• Kuvanveistäjän tytär

Leena Krohn (1947) on monipuolinen kirjailija, joka tunnetaan myös osallistumisesta yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hän on luonut romaaneissaan oman fantasiamaailmansa. Krohnin kieli on pohtivaa ja tarkkaa.

• Mehiläispaviljonki
• Ihmisen vaatteissa N
  
• Tainaron
  
• Matemaattisia olioita ja jaettuja unia *
  
• Pereat mundus *
  
• 3 sokeaa miestä ja 1 näkevä *

Leena Lander (1955) on lukijoiden suosima kirjailija, jonka teoksissa on vahva psykologinen ote.

• Myrskyn jälkeen *
  
• Tummien perhosten koti *
  
• Käsky *

Tuija Lehtinen (1954) on tuottelias ja suosittu nuortenkirjailija, joka tarttuu teoksissaan ajankohtaisiin, nuoria koskeviin ongelmiin.

• Rafaelin enkeli
  
• Mies taskussa
  
• Nottingham kesällä kello 6 N
  
• Siivet varpaiden välissä N
  
• Minun veljeni Jon N
  
• Asvalttisoturi N
  
• Sara@crazymail.com N
  
• Mopo N

Leena Lehtolainen (1964) on kirjoittanut dekkareita, joissa Maria Kallio -niminen naispoliisi selvittää rikoksia. Lehtolainen käsittelee teoksissaan yhteiskunnallisia ongelmia.

• Luonas en ollutkaan
• Ensimmäinen murhani
  
• Harmin paikka
  
• Kuparisydän
  
• Luminainen
  
• Kuolemanspiraali
  
• Tuulen puolella
  
• Ennen lähtöä

Kari Levola (1957) on kirjoittanut lasten- ja nuortenromaaneja sekä novelleja. Hän on Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja.

• Viimeiset sanat N
  
• Blanko, mä kirjoitan sulle N
  
• Tahdon N
  
• Valheenpaljastuskone N
  
• Syvältä, veistoluokan uumenista N

Rosa Liksom (1958) on kielitaituri, jonka teoksissa elää peräpohjolan murre rinnan stadin slangin kanssa.

• Yhden yön pysäkki
  
• Unohdettu vartti
  
• Tyhjän tien paratiisit
  
• Bama-Lama
  
• Kreisland *
  
• Maa

Reko Lundán (1969–2006) kertoo arjen ihmisistä niin näytelmissään kuin romaaneissaankin.

• Ilman suuria suruja
  
• Rinnakkain

Inka Nousiainen (1976) on kirjoittanut useita, vakava henkisiä nuortenromaaneja.

• Kivienkeli N
  
• Kiinalaiset kengät N
  
• Seitti N
  
• Karkkiautomaatti N

Arto Paasilinna (1942) on Suomen luetuimpia kirjailijoita, ja hänen teoksensa ovat menestyneet myös Keski-Euroopassa. Paasilinna tunnetaan huumoristaan.

• Jäniksen vuosi
  
• Onnellinen mies
  
• Hurmaava joukkoitsemurha
  
• Hirnuva maailmanloppu
  
• Kymmenen riivinrautaa

Reidar Palmgren (1966) on näyttelijä-kirjailija, joka sijoittaa kertomuksensa oikean teatterin maailmaan tai teatteriksi muuttuvan arjen maailmaan.

• Jalat edellä
  
• Lentämisen alkeet

Ilkka Remes (1959) on tuonut suomalaiseen rikoskirjallisuuteen kansainvälisen ulottuvuuden. Hänen erittäin suosituissa, vauhdikkaissa teoksissaan seikkaillaan eri puolilla maailmaa selvittämässä globaaleja rikoksia.

• Hiroshiman portti
• Nimessä ja veressä
• Pahan perimä
• 6/12
• Pääkallokehrääjä
  
• Ruttokellot
  
• Uhrilento
  
• Itäveri
  
• Ikiyö
  
• Piraatit N
  
• Pimeän pyöveli N
  
• Nimessä ja veressä
  
• Musta kobra N

Anja Snellman (ent. Kauranen, 1954) herätti huomiota jo esikoisromaanillaan Sonja O. kävi täällä. Teoksen kieltä pidettiin harvinaisen raikkaana ja todenmakuisena.

• Sonja O. kävi täällä
  
• Ihon aika
  
• Paratiisin kartta
  
• Safari Club *
  
• Lyhytsiipiset

Jari Tervo (1959) on tunnetuimpia suomalaisia kirjailijoita. Hän on myös suosittu tv-esiintyjä. Kirjailijana hän on luonut omaleimaisen pelkistetyn tyylinsä, jossa huumorilla on vankka asema.

• Pohjan hovi
  
• Poliisin poika
  
• Pyhiesi yhteyteen
  
• Tuulikaappimaa
  
• Minun sukuni tarina
  
• Suomemme heimo
  
• Kallellaan

Antti Tuuri (1944) kuvaa pohjalaisia. Hänen teoksensa sijoittuvat historian kriisikohtiin ja kertovat niiden vaikutuksista ihmisen kohtaloon. Romaanistaan Lakeuden kutsu Tuuri sai Finlandiapalkinnon vuonna 1997.

• Pohjanmaa
  
• Talvisota
  
• Ameriikan raitti
  
• Lakeuden kutsu
  
• Uusi Jerusalem *

Kjell Westö (1961) on merkittävä suomenruotsalainen kirjailija. Hän on kuvannut erityisesti keskiluokkaisia nuoria.

• Missä kuljimme kerran *
• Merkitty
  
• Tapaus Bruus
  
• Leijat Helsingin yllä *
  
• Lang
  
• Rennot suosikit
  

Mika Wickström (1965) käsittelee teoksissaan nuorten elämän kriisejä niin jengissä kuin kotonakin. Hänen erikoisalaansa ovat urheilevat pojat.

• Sukupolvi X N
  
• Sebastian N
  
• Kypärätemppu N
  
• Vastakarvaan N

Kurssi 2

Kirjapareja, jotka sopivat luettavaksi kurssissa 2 tai 3.

Sofi Oksanen: Puhdistus
Imbi Paju: Torjutut muistot

Molemmissa teoksissa käsitellään Viron lähihistoriaa, mutta ne edustavat eri genrejä. Teosten lukeminen avartaa käsitystä naapurimaan menneisyydestä ja nykyajan ongelmista.

Philippe Guicheteau: Sunnuntaikirjeitä Suomesta
Erlend Loe: Tosiasioita Suomesta

Teoksissa tarkastellaan Suomea muunmaalaisen näkökulmasta. Teokset näyttävät Suomesta piirteitä, joita suomalainen ei helposti havaitse.

Susanna Alakoski: Sikalat
Kerstin Johansson i Backe: Näkymätön Elina

Teosten kuvaamat ihmiset ovat Ruotsissa asuvia suomalaisia. Teoksista välittyy kuva sekä valtaväestön suhtautumisesta maahanmuuttajiin että maahanmuuttajien omista kokemuksista.

Bernhard Schlink: Lukija
Ruth Rendell: Kova kuin kivi

Teokset edustavat kaunokirjallisuutta ja ovat tyyliltään hyvin erilaisia. Niitä kuitenkin yhdistää merkillinen asia, joka paljastuu vasta teosten lopussa.

Håkan Nesser: Kim Novak ei uinut Genesaretinjärvellä
Hannu Väisänen: Kengät

Teokset sijoittuvat 60-luvun Pohjolaan ja kuvaavat aikalaisnuorten elämää ja kokemuksia.

Claudia Rusch: Stasi tiskipöydän takana
Joel Haahtela: Perhoskerääjä

Teokset kuvaavat toisen maailmansodan jälkeistä Saksaa, mutta kertojat ovat erilaiset.

Khaled Hosseini: Tuhat loistavaa aurinkoa
Åsne Seierstad: Kabulin kirjakauppias

Teokset kuvaavat arkipäivän Afganistania, mutta ne edustavat eri genreä.

Marina Lewycka: Muu maa mansikka
Antti Jalava: Asfalttikukka

Teokset kuvaavat maahanmuuttajan elämää eri aikoina eri maissa. Kokemuksissa on ajasta ja paikasta huolimatta yhteneväisyyttä.

Haruki Murakami: Sputnik-rakastettuni
Anu Silfverberg: Kung Po

Teoksissa käsitellään toivotonta rakkautta ja sen aiheuttamia, suuriakin muutoksia ihmiselämässä.

Frederic Beigbeder: Apua anteeksi
Miina Supinen: Liha tottelee kuria

Teokset kuvaavat ihmisen seksuaalista hyväksikäyttöä ja seksin riepottelemaa ihmistä. Teokset eivät sovi herkkänahkaiselle lukijalle.

 

Teemoja hyvästä pahaan

Tähdellä (*) merkityt teokset sopivat kokeneelle lukijalle.
Nuortenkirjat on merkitty N-kirjaimella.

A. Median armoilla

• Will Ferguson: Onni*
  
• Heinrich Böll: Katharina Blumin menetetty maine*
  
• Kjell Westö: Lang*
  
• Liza Marklund: Uutispommi
  
• Asser Korhonen: Sydämenasia*
  
• Ray Bradbury: Fahreinheit 451
  
• Joyce Carol Oates: Syntipukki N
  
• Margaret Atwood: Orjattaresi*
  
• Anne Holt: Julkkismurhat
  
• Torgrim Eggen: Pärstäkerroin*

B. Naisen elämää

• Kirsten Miller: Kiki Strike ja tehtävä Varjokaupungissa
• Christina Nord Wahldén: Liian lyhyt hame N
  
• Leena Lehtolainen: Luminainen
  
• Christina Wahldén: Kunnian tähden N
  
• Nawal El Saadawi: Nainen nollapisteessä*
  
• Kira Poutanen: Ihana meri N
  
• Sofi Oksanen: Stalinin lehmät*
  
• Tomek Tryzna: Tyttö Ei-Kukaan
  
• Riikka Pulkkinen: Raja
  
• Damien Lewis–Mende Nazir: Orja
  

C. Yksilö ja yhteisö

• Miika Nousiainen: Vadelmavenepakolainen
• Terhi Rannela: Taivaan tuuliin
• Kerstin Johansson i Backe: Näkymätön Elina N
  
• Henning Mankell: Tuulten poika
  
• Milan Kundera: Pila*
  
• Peter Hoeg: Lumen taju*
  
• Hameeda Lakho: Näkymättömät kalterit*
  
• J. D. Salinger: Sieppari ruispellossa
  
• Jonas Hassen Khemiri: Ajatussulttaani
  
• William Golding: Kärpästen herra
  
• Nick McDonell: Vuoden viimeiset bileet N
  
• Heikki Hietamies: Äideistä parhain
  
• Zinaida Lindén: Ennen maanjäristystä
  
• Christian Jungersen: Poikkeus säännöstä*

D. Outo rikostapaus

• Henning Mankell: Kasvoton kuolema
  
• Leena Lehtolainen: Kuparisydän
  
• Eeva Tenhunen: Kuolema savolaiseen tapaan
  
• Kerstin Ekman: Tapahtui veden äärellä*
  
• Karin Fossum: Älä katso taaksesi
  
• Niccolo Ammaniti: Minä en pelkää
  
• Alexandra Marinina: Irina tietää liikaa
  

E. Suhteita

• Peter Schneider: Parisuhteita*
  
• Jane Green: Nettideitti N
  
• Joanne Harris: Pieni suklaapuoti
  
• Anna Quindlen: Se mikä on totta
  
• Judith Lennox: Ystävien talo
  
• Khaled Hosseini: Leijapoika
  
• Michel Tournier: Perjantai
  

F. Rakkautta

• Tracy Chevalier: Tyttö ja helmikorvakoru*
  
• Erich Segal: Love Story
  
• Maarit Verronen: Kylmien saarten soturi
  
• Juhani Peltonen: Salomo ja Ursula
  
• Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi*
  

G. Kova kohtalo

• Jaana Airaksinen: Vailla varjoa
• Tim Guest: Oranssi poika
• David Klass: Ette te minua tunne N
  
• Torey Hayden: Tiikerin lapsi*
  
• Ruth Rendell: Kova kuin kivi
  
• Karin Fossum: Rakas Poona
  
• Mikael Niemi: Populaarimusiikkia Vittulajänkältä
  
• William Styron: Sofien valinta
  
• Benjamin Lebert: Kreisi N
  
• Tuomas Kyrö: Liitto*

Kurssi 3

Proosaa

A. Faktan ja fiktion välimailla

Helena Sinervo
Runoilijan talossa
perustuu runoilija Eeva-Liisa Mannerin elämäntarinaan, mutta sen tapahtumat ovat pääosin sepitteellisiä.

Henning Mankell
Ajan rannalla
perustuu kirjailijan omiin kokemuksiin Mosambikissa.

Wladyslaw Szpilman
Pianisti
perustuu toisen maailmansodan aikana natsien miehittämässä Varsovassa piileskelevän juutalaisen muistiinpanoihin.

Liza Marklund
Uhatut
on toimittajan kuvaus perheväkivaltaa pakenevasta ruotsalaisperheestä.

Sofi Oksanen
Stalinin lehmät*
kertoo virolaisnaisten elämästä Suomessa ja nuoren naisen itsensä etsimisestä kahden kulttuurin välillä.

Ranya ElRamly
Auringon asema
kertoo monikulttuurisen perheen tyttären identiteetistä.

Jan Guillou
Pahuus
on kirjailijan omiin kokemuksiin perustuva kuvaus ruotsalaisen sisäoppilaitoksen
koulukiusaamisesta ja uhrien selviämisestä.

Ville Virtanen
Menkää mielenhäiriöön
kertoo nuoren miehen arjesta ja ankarasta koulutuksesta.

John Maxwell Coetzee
Nuoruus
on kuvaus nuorten elämästä apartheidin ajan Etelä-Afrikassa.

Petri Tamminen
Muistelmat
on 37-vuotiaan kirjailijan epätavanomainen katsaus taaksepäin elämässä.

B. Elämäkertoja

Kuvataiteilijoita ja elokuvatähtiä

Anna Kortelainen
Puolivilli puutarha
Albert Edelfeltin Haikko

Tommi Aitio
Spede – Pertti Pasasen elämä

Riitta Konttinen
Oma tie.
Helene Schjerfbeckin elämä

Eric Lax
Woody Allen

Bárbara Mujica
Frida

Ketil BjØrnstad
Edvard Munch

Victor Bockris
Andy Warhol

Juha Ilvas
Reidar Särestöniemen maailma

Donald Spoto
Ingrid Bergman

Bob Thomas
Walt Disneyn elämäkerta

Kirjailijoita

Erno Paasilinna
Timo K. Mukka: legenda jo eläessään

Humprey Carpenter
JRR Tolkien. Elämäkerta.

Margareta Strömstedt
Astrid Lindgren

Tordis Ørjasoeter
Tove Jansson, Muumilaakson luoja

Esa Saarinen
Jörn Donner

Erkki Kivalo
Edith Södergran

Eda Kriseova
Vaclav Havel – kirjailija ja presidentti

Jelena Kuzmina
Anna Ahmatova, koditon

C. Muistelmia ja päiväkirjoja

Muistelmia

Milos Forman ja Jan Novak
Otetaan hatkat – elokuva ohjaajan muistelmat

Roman Polanski
Roman

Danusia Stok
Kieślowski on Kieślowski

Charlie Chaplin
Omaelämäkerta

John Irving
Elokuvaurani

Marc Chagall
Elämäni

Bob Dylan
Muistelmat
kertoo folkmuusikon kasvusta rockin legendaksi

Vladimir Nabokov
Puhu, muista

Kalle Holmberg
Vasen suora

Lasse Pöysti
Lassen oppivuodet

Matti Ranin
Käsi otsalla!

Irina Ratushinskaja
Ukrainan muistot

Märta Tikkanen
Kaksi. Kohtauksia eräästä taiteilija-avioliitosta

Mika Waltari
Kirjailijan muistelmia

Päiväkirjaromaaneja

Simone de Beauvoire
Päiväkirjat

Salvador Dali
Neron päiväkirja

Ilmari Kianto
Salainen päiväkirjani

Pentti Saarikoski
Nuoruuden päiväkirjat/Juomarin päiväkirjat

Saima Harmaja
Palava elämä

Sylvia Plath
Sylvia Plathin päiväkirjat

Lyriikkaa

Kotimaisia runoilijoita

Vilja-Tuulia Huotarinen
Sakset kädessä ei saa juosta

Arno Kotro
Sanovat sitä rakkaudeksi
Musta morsian

Kirsi Kunnas
Tiitiäisen satupuu
Tiitiäisen tarinoita
Tiitiäisen pippurimylly

Heli Laaksonen
Pulu uis
Jänes pussis
Raparperisyrän
Sulavoi

Lauri Otonkoski
Ahava
Olo

Mikko Rimminen
Sumusta pulppuavat mustat autot
Jännittävää olisi nähdä pihalla lintuja

Aki Salmela
Sanomattomia lehtiä
Leikitään kotia

Juuli Niemi
Tara – runotarina

Laura Ruohonen
Allakka Pullakka

Saila Susiluoto
Siivekkäät ja Hännäkkäät
Huoneiden kirja

Tommy Tabermann
Oodeja kahdelle iholle
Alaston
Lauluja suuresta halusta

Arja Tiainen
Vallan Casanovat
Nukun silmät auki
Tää tojota ei lähe liikkeelle. Ajopäiväkirja

Ilpo Tiihonen
Eros
Jees ketsuppia!
Boxtrot

Draamaa

Klassikkonäytelmiä

Seuraavassa luettelossa on luonnehdintoja länsimaisen teatterin klassikoista, joihin on hyvä tutustua. S:llä merkittyjä draamoja on saatavilla kirjastoista ja kirjakaupoista (tilanne syksyllä 2006).

William Shakespeare (1564–1616)
Romeo ja Julia S on Veronaan sijoittuva tragedia, joka kertoo eripuraisten sukujen nuorten rakkaudesta. Vasta rakastavaisten kuolema tuo sovun.
Macbeth S on julma murhatragedia, jossa vallanhimoinen kuningas vaimoineen lopulta kuolee.
Othello S on tragedia, joka käsittelee mustasukkaisuutta, rakkautta ja epäilystä.

Molière (1622–1673)
Saituri S on synkähkö komedia pihistä perheenpäästä, jonka itsekkyys piinaa perhettä.
Tartuffe S esittelee teeskentelevän kirkonmiehen, jolla on eri moraalisäännöt itseään varten.
Ihmisvihaaja S on komedia rakkaudesta, vihasta ja valheista.

Ludvig Holberg (1684–1754)
Jeppe Niilonpoika S on valistuksen ajan tunnettu draama, jossa pohditaan alkoholismin syitä: Miksi Jeppe juo?

Henrik Ibsen (1828–1906)
Nukkekoti S on yhteiskuntakriittinen draama itsenäistyvästä porvarisrouva Norasta.

August Strindberg (1849–1912)
Neiti Julie S on naturalistinen tragedia onnettomasta rakkaudesta.

Anton Tšehov (1861–1904)
Kolme sisarta S on psykologinen kuvaus kolmen erilaisen naisen ratkaisuista ja haaveista.
Vanja-eno S on realistinen draama maailman muuttumisesta vanhuksen silmin.
Kirsikkapuisto S kertoo perheen elämästä viimeisinä hetkinä ennen muutosta.

Alfred Jarry (1873–1907)
Kuningas Ubu eli puolalaiset S on groteski hyökkäys porvarillista kaksinaismoraalia vastaan.

Samuel Beckett (1906–1989)
Huomenna hän tulee S on absurdin draaman pessimistinen klassikko, jonka dialogi kumoaa perinteisiä teatterikeinoja.

Eugene Ionesco (1912–1994)
Kalju laulajatar on absurdin draaman klassikko, jossa irvaillaan juoninäytelmää ja perinteistä dialogiteatteria.

Bertolt Brecht (1898–1956)
Kolmen pennin ooppera S kritisoi kapitalismin moraalia.
Setšuanin hyvä ihminen S analysoi hyvää ja pahaa.
Äiti Peloton S on raaka kuvaus sodasta ja sen voittajien moraalista.
Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti on kirjoitettu yhteistyössä Hella Wuolijoen kanssa Brechtin ollessa maanpaossa Suomessa. Draama on yhteiskunnallinen analyysi vallasta.

Arthur Miller (1915)
Kauppamatkustajan kuolema S on tunteisiin vetoava, realistinen draama arkisen ihmisen valinnoista.

Jean Genet (1910–1986)
Parveke S irvailee absurdisti yhteiskunnan tukipylväitä.

Eugene O´Neill (1888–1953)
Suru pukee Elektraa on tragedia, jossa ihminen ei pysty irtautumaan syyllisyydestään.
Pitkän päivän matka yöhön S on lohduton kuvaus ihmisen mahdollisuuksista muuttaa mitään.

Tennessee Williams (1911–1983)
Liskojen yö kertoo raa’asti avioliiton hajoamisesta.
Kissa kuumalla katolla on kuvaus eriluonteisen avioparin liiton tuhoutumisesta.
Viettelysten vaunu kertoo realistisesti kolmen ihmisen raadollisesta suhteesta kurjuuden keskellä.

Friedrich Dürrenmatt (1921–1990)
Vanhan naisen vierailu on raadollinen kuvaus siitä, mihin ihminen ahneudessaan on valmis.

Dario Fo (1926)
Ei makseta, ei makseta! on yhteiskuntakriittinen farssi kurjaliston selviytymisestä arjen paineissa.

Suomalaisia draamaklassikkoja ja näytelmiä vuoden 1990 jälkeen

Aleksis Kivi
Kullervo S on tragedia, joka perustuu Kalevalan tarinaan.
Nummisuutarit S on käsityöläisistä kertova komedia, jossa Esko lähtee kosimaan.

Minna Canth
Työmiehen vaimo S on realistinen kuvaus naisen alistetusta asemasta.
Anna-Liisa S on lapsenmurhan ja sovituksen kuvaus.

Maria Jotuni
Miehen kylkiluu S kuvaa realistisesti naisen mahdollisuuksia miesten maailmassa.
Kultainen vasikka S kertoo rahanahneudesta ja sen tuomasta tuhosta.

Eeva-Liisa Manner
Poltettu oranssi S kertoo rakkaudettomuudesta nuoren tytön kokemuksien kautta.

Arvo Salo
Lapualaisooppera S on brechtiläisvaikutteista analyysia Suomen historiasta.

Jussi Kylätasku
Runar ja Kyllikki S on synkkä tarina mustasta rakkaudesta ja perustuu arvoituksellisiin Kyllikki
Saaren murhatapahtumiin.

Jussi Parviainen
Jumalan rakastaja S on 1980-luvun kulttinäytelmä narsismista ja ihmisen selviytymisestä kovassa yhteiskunnassa.

Kari Hotakainen
Punahukka S pohtii uskonnollisuutta ja politiikkaa.

Antti Raivio
Skavabölen pojat S on realistinen kuvaus veljeksistä, jotka kohtaavat liian suuren vastuun.
90-luvun menestysnäytelmä.

Rosa Liksom
Family Affairs S on mustanhauska kuvaus modernista perheestä.

Reko Lundán
Aina joku eksyy S on selviytymistarina kaksosista, joiden äiti alkoholisoituu.
Teillä ei ollut nimiä S jatkaa kaksosten elämän kuvausta puberteettiin.
Tarpeettomia ihmisiä S kuvaa työttömyyden aiheuttamaa syrjäytymistä ja väkivaltaa.

Laura Ruohonen
Kuningatar K. S on kuvaus kuningatar Kristiinan suhteesta valtaan.

Harri Virtanen
Juoksuaika S kuvaa avioliiton kariutumista elämän kilpakentillä.

Kristian Smeds
Huutavan ääni korvessa S on puheenvuoro nousukas-Suomen köyhälistölle.

Jari Järvelä
Ystäväni S on humoristinen tarina rakkaudesta, jota koetellaan monin tavoin.

Juha Jokela
Mobile Horror S on karmaisevan hauska kuvaus juppiajan arvoista työpaikalla.

Kari Heiskanen
Pyhäin miesten päivä S kertoo moraalista, peloista, terrorismista ja sukupolvien välisistä kuiluista.

Kurssi 4

1. Vallanpitäjiä vastustamassa

Risto Isomäki
Sarasvatin hiekkaa (2006) on ekologinen trilleri, jossa tiedeyhteisö yrittää estää ympäristökatastrofin ja joutuu vallanpitäjien vihan kohteeksi.

Imbi Paju
Torjutut muistot (2006) kertoo kirjailijan äidin kokemuksista miehitetyssä Virossa.

Khaled Hosseini
Tuhat loistavaa aurinkoa (2007) tarkastelee Afganistanin arkea naisten näkökulmasta. Kun ei ole valtaa, on oltava ovela ja opittava kestämään.

André Brink
Katson pimeään (1976) on apartheidia kuvaava romaani, joka kiellettiin Etelä-Afrikassa.

J. M. Coetzee
Michael K:n elämä (1984) kuvaa Etelä-Afrikan rotuerottelua.

Tadeusz Konwicki
Pieni ilmestyskirja (1978) on kuvaus diktatuurimaan kansalaisen arjesta. Teos kiellettiin monissa sosialistimaissa.

George Orwell
Eläinten vallankumous (1944) on diktatuurin allegoria, joka ilmestyi ennen toista maailmansotaa. Se oli kielletty monissa maissa.

John Steinbeck
Vihan hedelmät (1939) on yhteiskuntaluokkien ero jen kuvaus, joka kiellettiin useissa USA:n osavaltioissa.

Richard Wright
Musta poika (1945) kertoo rotusorrosta sorretun näkökulmasta. Se kiellettiin useissa USA:n osavaltioissa.

2. Moraalia ravistelemassa

Esa Salminen
Köyhyyden ammattilainen (2008) kuvaa suomalaisen kehitystyöntekijän sopeutumista Sambian yhteiskunnan tapoihin ja kehitysavun antajien moraaliin.

Miina Supinen
Liha tottelee kuria (2007) on mustan huumorin täyttämä kuvaus nuorten naisten kohtaamista vaatimuksista nyky-Suomessa.

Pirjo Hassinen
Joel (1991) kuvaa miestä seksiobjektina ja naisten eroottisia mielikuvia.

Eeva Kilpi
Tamara (1972) kuvaa naisen eroottisia ajatuksia tavalla, jota pidettiin romaanin ilmestyessä skandaalina.

D. H. Lawrence
Lady Chatterleyn rakastaja -romaanissa (1928) eri yhteiskuntaluokkien edustajia yhdistää seksi. Teoksen julkai seminen sallittiin Englannissa vasta vuonna 1960.

Henry Miller
Kravun kääntöpiiri (1934) kuvaa miesnäkökulmasta yritystä vapautua vallitsevasta moraalista.

Agnar Mykle
Laulu punaisesta rubiinista (1956) on eroottisen kirjallisuuden klassikko, joka kiellettiin monissa maissa, myös Suomessa.

Mende Nazer
Orja (2005) kuvaa nykymaailman orjuutta. Teos herätti ilmestyttyään kuohuntaa kaikkialla.

Arto Salminen
Kalavale-kansalliseepos (2005) kuvaa mediamaailman raadollisuutta.

Juha Seppälä
Routavuosi (2004) kuvaa poliittisen moraalin rappeutumista ja tarkastelee Suomen historiaa kriittisesti.

Märta Tikkanen
Miestä ei voi raiskata (1978) on feministisen kirjallisuuden klassikko, jossa nainen ottaa oikeuden omiin käsiinsä.

Tuomas Vimma
Helsinki 12 (2004) kuvaa moraalittoman hulttion häikäilemätöntä elämää.

3. Armeija hampaissa

Pentti Haanpää
Kenttä ja kasarmi (1929) on armeijaan ja sen koulutusmenetelmiin kriittisesti suhtautuva teos, joka herätti ilmestyttyään suurta pahennusta.

Jaroslav Hašek
Kunnon Sotamies Švejk (1923) irvailee Itävalta-Unkarin armeijan kustannuksella.

Wladimir Kaminer
Marssimusiikkia (2002) kuvaa neuvostoarmeijan absurdia arkea.

Veijo Meri
Manillaköysi (1957) asettaa sotilaan uhrautuvaisuuden uuteen valoon.

Paavo Rintala
Sissiluutnantti (1963) on sotaan kriittisesti suhtautuva romaani, jota paheksuttiin, koska siinä kuvattiin lottia ikävällä tavalla.

Arto Salminen
Lahti (2004) on groteski kuvaus armeijan tarkoituksesta ja arvoista.

4. Kirjailijakohtaloita

Valitse kirjailija ja jokin kirjailijan teos:

Anna Ahmatova (1889 –1966) eli Venäjän vallankumouksen myrskyisät ajat kunnioitettuna runoilijana, mutta joutui Stalinin vainojen uhriksi.

Tadeusz Borowski (1933 –1951) selvisi natsien keskitysleiriltä, mutta päätyi itsemurhaan saatuaan valmiiksi teoksensa Kotimme Auschwitz.

Bertolt Brecht (1898 –1956) oli poliittisesti kantaa ottavan teatterin uran uurtaja, joka pakeni natseja mm. Suomeen.

Joseph Brodsky (1940 –1996) pakeni Neuvostoliitosta ja jatkoi kirjailijan työtä lännessä.

Jaan Kross (1929–) on virolainen, vankileirilläkin elänyt kirjailija, jonka tuotanto oli neuvostosensuurin hampaissa.

Milan Kundera (1930 –) on tšekkiläinen kirjailija, joka siirtyi vuoden 1968 epä onnistuneen kansannousun jälkeen länteen ja jatkaa uraansa Ranskassa.

Federico García Lorca (1898 –1936) oli espanjalainen runoilija ja näytelmäkirjailija,
joka kohosi marttyyriksi tultuaan ammutuksi Espanjan sisällissodassa.

Orhan Pamuk (1952 –) kuvaa teoksissaan maallistunutta Turkkia. Hän on joutunut elämään maanpaossa teostensa aiheuttaman moraalisen närkästyksen vuoksi.

Salman Rushdie (1947–) on Britanniassa asuva kirjailija, joka julkaistuaan romaanin Saatanalliset säkeet joutui ääri-islamilaisten tappouhkausten kohteeksi ja joutui pakenemaan ”maan alle”.

Kurssi 5

A. Bestsellereitä

Bestsellereitä 1955 –1999

1955
Françoise Sagan:
Tervetuloa ikävä

1957
Jack Kerouac:
Matkalla

1956
Boris Pasternak:
Tohtori Živago

1961
Vladimir Nabokov:
Naurua pimeässä

1961
Günter Grass:
Peltirumpu

1962
Ken Kesey:
Yksi lensi yli käenpesän

1967
Gabriel García Márquez:
Sadan vuoden yksinäisyys

1969
Kurt Vonnegut:
Teurastamo 5

1970
Erich Segal:
Love Story

1974
Heinrich Böll:
Missä olit, Adam?

1979
William Styron:
Sofien valinta

1979
Douglas Adams:
Linnunradan käsikirja liftareille

1980
Umberto Eco:
Ruusun nimi

1981
John Irving:
Kaikki isäni hotellit

1983
Milan Kundera:
Olemisen sietämätön keveys

1985
Patrick Süskind:
Parfyymi

1985
Margaret Atwood:
Orjattaresi

1992
Peter Høeg:
Lumen taju

1992
Pat Conroy:
Vuorovetten prinssi

1995
Andreï Makine:
Ranskalainen testamentti

1998
Linn Ullmann:
Ennen unta

B. Kirjallisuuden nobelisteja

1920
Knut Hamsun (Norja):
Nälkä

1921
Anatole France (Ranska):
Pingviinien saari

1924
Władysław Reymont (Puola):
Talonpojat

1929
Thomas Mann (Saksa):
Taikavuori, Buddenbrookit, Kuolema Venetsiassa

1939
Frans Eemil Sillanpää (Suomi):
Ihmiset suviyössä, Nuorena nukkunut

1946
Herman Hesse (Sveitsi/Saksa):
Arosusi, Narkissos ja kultasuu

1951
Pär Lagerkvist (Ruotsi):
Barabbas, Kääpiö

1954
Ernest Hemingway (USA):
Kenelle kellot soivat, Vanhus ja meri

1955
Halldór Laxness (Islanti):
Salka Valka

1957
Albert Camus (Ranska):
Rutto, Sivullinen

1958
Boris Pasternak (Neuvostoliitto):
Tohtori Živago

1962
John Steinbeck (USA):
Helmi, Eedenistä itään, Torstai on toivoa täynnä

1971
Pablo Neruda (Chile):
Andien mainingit

1972
Heinrich Böll (Saksa):
Katharina Blumin menetetty maine

1976
Saul Bellow (USA):
Humboldtin lahja, Ravelstein

1978
Isaac Bashevis Singer (Puola/USA):
Lublinin taikuri, Orjat, Moskatin suku

1981
Elias Canetti (Sveitsi):
Marrakeshin ääniä, Sokeat

1983
William Golding (Britannia):
Kärpästen herra

1986
Wole Soyinka (Nigeria):
Tulkit, Ake – lapsuusvuodet

1987
Joseph Brodsky (Neuvostoliitto/USA):
Joulutähti, Ei oikein ihminenkään

1988
Naguib Mahfouz (Egypti):
Miramar, Sokerikuja

1991
Nadine Gordimer (Etelä-Afrikka):
Palvelija ja herra, Poikani tarina

1993
Toni Morrison (USA):
Paratiisi, Sinisimmät silmät

1994
Kenzaburo Oe (Japani):
Hikarin perhe

1995
Seamus Heaney (Irlanti):
Ojanpiennarten kuningas, Ukkosvaloa

1996
Wisława Szymborska (Puola):
Ihmisiä sillalla

1997
Dario Fo (Italia):
Ei makseta, ei makseta

1998
José Saramago (Portugali):
Jeesuksen Kristuksen evankeliumi, Luola

2000
Gao Xingjian (Kiina):
Henkien vuori

2001
V. S. Naipaul (Trinidad):
Matka islamin maailmaan, Islamin äärillä

2002
Imre Kertész (Unkari):
Kohtalottomuus

2003
J. M. Coetzee (Etelä-Afrikka):
Häpeäpaalu, Michael K:n elämä

2004
Elfriede Jelinek (Itävalta):
Pianonsoittaja

2005
Harold Pinter (Britannia):
Petos, Talonmies

Kurssi 6

A. Luonto ystävänä ja vihollisena

Juhani Aho: Juha

Ilmari Kianto: Punainen viiva

F. E. Sillanpää: Elämä ja aurinko

Yrjö Kokko: Pessi ja Illusia

Arto Paasilinna: Jäniksen vuosi

Timo K. Mukka: Kyyhky ja unikko

Anni Blomqvist: Myrskyluodon Maija

Leena Krohn: Ihmisen vaatteissa

B. Kansankuvauksia

Hannu Väisänen: Toiset kengät

Juhani Aho: Rautatie

Ilmari Kianto: Ryysyrannan Jooseppi

Maria Jotuni: Arkielämää

Joel Lehtonen: Putkinotko

Hella Wuolijoki: Niskavuoren naiset

Monica Fagerholm: Ihanat naiset rannalla

Kari Hotakainen: Juoksuhaudantie

Jari Tervo: Suomemme heimo

Reko Lundán: Ilman suuria suruja

Hannu Raittila: Miesvahvuus

Mikko Rimminen: Pussikaljaromaani

C. Maalainen ja kaupunkilainen

Maiju Lassila: Tulitikkuja lainaamassa

Juhani Aho: Helsinkiin

Arvid Järnefelt: Isänmaa

F. E. Sillanpää: Nuorena nukkunut / Hiltu ja Ragnar

Maria Jotuni: Huojuva talo

Toivo Pekkanen: Lapsuuteni

Alpo Ruuth: Kämppä

Hannu Salama: Se tavallinen tarina

Lauri Viita: Betonimylläri

Helvi Hämäläinen: Säädyllinen murhenäytelmä

Kerttu-Kaarina Suosalmi: Hyvin toimeentulevat ihmiset

Hannu Aho: Saara

Henrik Tikkanen: Mariankatu 26 / Yrjönkatu / Kulosaarentie 8

Heikki Turunen: Kivenpyörittäjän kylä

Pirkko Saisio: Betoniyö / Elämänmeno

Lassi Sinkkonen: Solveigin laulu

Antti Tuuri: Pohjanmaa / Lakeuden kutsu

D. Sodan jäljet

J. L. Runeberg: Vänrikki Stoolin tarinat

Johannes Linnankoski: Pakolaiset

F. E. Sillanpää: Hurskas kurjuus

Elmer Diktonius: Janne Kuutio

Paavo Rintala: Pojat

Pentti Haanpää: Korpisotaa

Veijo Meri: Manillaköysi

Antti Tuuri: Talvisota

Helvi Hämäläinen: Sukupolveni unta

Kauko Röyhkä: Kaksi aurinkoa

Heikki Hietamies: Äideistä parhain

Ulla-Lena Lundberg: Marsipaanisotilaat

Leena Lander: Käsky

Asko Sahlberg: Tammilehto

Bo Carpelan: Kesän varjot

E. Naisen monet roolit

Minna Canth: Työmiehen vaimo / Anna Liisa / Sylvi / Kauppa-Lopo / Papin perhe

Maria Jotuni: Suhteita / Rakkautta

Aino Kallas: Barbara von Tisenhusen / Sudenmorsian / Reigin pappi

Edith Södergran: Maa jota ei ole

Marja-Liisa Vartio: Mies kuin mies, tyttö kuin tyttö

Eeva Kilpi: Tamara

Märta Tikkanen: Miestä ei voi raiskata

Eira Stenberg: Paratiisin vangit

Annika Idström: Luonnollinen ravinto

Anja Kauranen: Ihon aika

Anna-Leena Härkönen: Avoimien ovien päivä

Pirjo Hassinen: Mansikoita marraskuussa

Pirkko Saisio: Punainen erokirja

Kreetta Onkeli: Ilonen talo

Sofi Oksanen: Stalinin lehmät

F. Millaisen yhteiskunnan haluamme?

Jussi Valtonen: Siipien kantamat

Juhani Känkänen: Kilttipakko

Pentti Haanpää: Noitaympyrä

Toivo Pekkanen: Tehtaan varjossa

Pentti Saarikoski: Mitä tapahtuu todella?

Kari Aronpuro: Aperitiff – avoin kaupunki

Hannu Salama: Siinä näkijä missä tekijä

Arvo Salo: Lapualaisooppera

Anja Snellman: Pelon maan tiede

Juha Seppälä: Super Market

Laura Honkasalo: Sinun lapsesi eivät ole sinun

Juha Jokela: Mobile Horror

Arto Salminen: Kalavale

Juha Itkonen: Anna minun rakastaa enemmän