|
Välimerkit
Välimerkkiosio sisältää kaikkien yleisimpien välimerkkien käyttöohjeet esimerkkitapauksineen.
Välimerkkejä käytetään tiettyjen välimerkkisääntöjen eli normien mukaisesti jaksottamaan, ryhmittämään ja rytmittämään kirjoitettua tekstiä. Pisteessä niin kuin muissakin oppikirjoissa lähestymistapa on puhtaasti normatiivinen, eli oppimateriaalissa määritetään välimerkkien käyttösäännöt viimeisimpien normien mukaan. Näiden sääntöjen tunteminen ja soveltaminen asiatekstien tuottamisessa ovat välttämättömiä perustaitoja, joita kaikki kirjoittajat tarvitsevat.
Välimerkkien hallittu käyttö edellyttää kirjoittajalta tekstin jäsentämisen taitoja ja esim. lauseenjäsenten ja konjunktioiden tunnistamista. Sääntöjen hallitseminen vaatii opettelua, ennen kuin omaksutut taidot automatisoituvat.
Täysin eri asia on kaunokirjallisten tekstien kirjoittaminen esim. luovan kirjoittamisen kurssilla. Tällöin voidaan kirjoittaa mm. kuvarunoja, jotka koostuvat pelkästään välimerkeistä tai niistä rakennetuista hymiöistä.
Isot välimerkit
Piste
Pilkku
Pilkku II
Huutomerkki
Kysymysmerkki
Ajatusviiva
Kaksoispiste
Puolipiste
Kokolainausmerkki
Puolilainausmerkki ja heittomerkki
Muut välimerkit
Yhdysmerkki
Kolme pistettä
Vinoviiva
Sulkeet
Hakasulkeet
Isot välimerkit
Suomen kielessä välimerkkien käyttö on lauseopillista. Välimerkkien avulla ilmaistaan virkkeiden ja niiden osien suhdetta toisiinsa. Piste, huutomerkki ja kysymysmerkki päättävät virkkeen. Muilla välimerkeillä osoitetaan virkkeen sisäistä rakennetta.
Piste
Piste kirjoitetaan kiinni edeltävään sanaan (kuten huutomerkki, kysymysmerkki ja pilkku), ja tekstinkäsittelyohjelmalla kirjoittaessa sen jälkeen tulee välilyönti.
1. Lauseet ovat päälauseita ja sivulauseita. Päälauseet voivat muodostaa yksin virkkeen, ja virke päättyy pisteeseen. Päälauseita voi myös liittää toisiinsa rinnastuskonjunktiolla (ks. pilkku).
2. Pisteellä osoitetaan, että sanaa on lyhennetty lopusta. Mikäli virke päättyy lyhenteen pisteeseen, toista pistettä ei tarvita. Isokirjainlyhenteissä pistettä ei käytetä.
Professori = prof.
A. I. Virtanen
Vergilius syntyi v. 70 eaa.
USA
ATK
3. Numeron perässä oleva piste osoittaa kyseessä olevan järjestysluku.
Helmikuun 29. on karkauspäivä.
4. Otsikoiden lopussa ei käytetä pistettä.
Tulppaanit kasvavat ennätykseen (Taloussanomat 30.1.2007)
Elokuva-analyysi Terminator III:sta
5. Ajanilmauksissa pisteellä erotetaan tunnit, minuutit ja sekunnit toisistaan. Pilkulla erotetaan sekunnin osat toisistaan.
Kello on 10.30.
Markus Pöyhönen juoksi sadalla metrillä ajan 10,53.
6. Suomessa desimaali erotetaan pilkulla eikä pisteellä.
Keskiolut on alkoholipitoisuudeltaan n. 4,5%.
Huutomerkki
Huutomerkkiä käytetään voimakkaan käskyn, kehotuksen, kiellon, vetoomuksen, toivotuksen, huudahduksen ja puhuttelun lopussa. Huutomerkkiä voidaan käyttää myös kysymysvirkkeen lopussa, jos edelliset vaatimukset toteutuvat (vrt. sävyerot).
Tulkaa auttamaan!
Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden!
Hyvä kirjakerhon jäsen!
Mitä ihmettä te teette?
Mitä ihmettä te teette!
Kysymysmerkki
1. Kysymysmerkkiä käytetään kysymysvirkkeen lopussa.
Mitä kello on?
Ovatko kaikki jo tulleet?
2. Kysymysmerkkiä voidaan käyttää myös muulloinkin osoittamassa virke kysymysmuotoiseksi, vaikkei siinä kysymyskonjunktiota (esim. kuka, mikä) tai liitepartikkelia (-ko/kö) olisikaan.
Lapset olivat löytäneet purettavasta vajasta vanhan kirstun. Se taisi sisältää edelleen käypää rahaa?
Suomen jalkapallomaajoukkue olympialaisiin?
3. Jos kysymyslause on sisällöltään paremminkin toteava kuin kysyvä, se voidaan lopettaa pisteeseen.
Kuinka ihanaa on vain olla ja maata lämpimässä auringonpaisteessa.
4. Kysymysmerkkiä käytetään, jos kysyvä lause seuraa toteavan lauseen ja kaksoispisteen jälkeen.
Mies tietää tarkalleen: paljonko hänellä on lompakossaan ja kuinka kauan rahat riittävät?
5. Epäsuora kysymyslause ei pääty kysymysmerkkiin, ellei myös päälause ole kysyvä (ks. pilkku).
Hän tietää, kuka tulee käymään.
Tietääkö hän, kuka tulee käymään?
Pilkku
Pilkulla erotetaan toisistaan saman virkkeen lauseita, rinnasteisia lauseenosia ja erilaisia lauseyhteydestä irrallaan olevia lisiä.
Pääsääntö on yksinkertainen:
A. Saman virkkeen lauseet erotetaan toisistaan pilkulla.
1. Pilkulla erotetaan päälause ja sivulause toisistaan.
Sivulause alkaa jollakin lauseita yhdistävällä sidesanalla, esim. alistuskonjunktiolla, relatiivisella sanalla tai kysymyssanalla. Alistuskonjunktioita ovat esim. että, jotta, koska, kun, kunnes, jos, vaikka, kuin, ellen (ellet jne.), jollen (jollet jne.), ennen kuin, ikään kuin, niin kuin, mikäli; relatiivipronomineja, relatiivisia adverbeja tai relatiivisia adjektiiveja ovat esim. joka, mikä; joten, jolloin; jollainen; kysymyssanat voivat aloittaa epäsuoran kysymyslauseen.
Lue läksyt kunnolla, jos haluat pärjätä koulussa. (PL+SL)
Mies, joka tuolta tulee, on enoni. (PL+SL+PL)
En tiedä, minne jätin koulureppuni. (PL + SL)
2. Pilkulla erotetaan sivulauseet toisistaan.
Hän harjoittelee ahkerasti, koska haluaa balettitanssijaksi, kun kasvaa isoksi.(PL+SL+SL)
Kun lauseiden välinen raja on epäselvä, pilkun voi jättää pois, mikäli lauseita liittää yhteen kaksi- tai kolmisanainen konjunktioryhmä. Konjunktioita voivat olla esim. niin että, sitten kun, silloin kun, samalla kun, aivan kuin, ikään kuin, niin kuin, ennen kuin, niin pian kuin. Jos liittokonjunktion ensimmäinen sana liittyy selvästi edelliseen lauseeseen, pilkku tulee konjunktioiden väliin.
Sinun pitää vatkata munanvalkuaiset hyvin (,) ennen kuin panet sokeria joukkoon.
Äiti kysyi: "Pystytkö keskittymään kotitehtäviin (,) samalla kun katsot televisiota?"
Tulin kotiin vasta sitten, kun muut olivat jo nukkumassa.
B. Lauseenosat erotetaan toisistaan pilkulla.
1. Rinnasteiset lauseenosat, esim. subjektit ja predikatiivit, joiden välillä ei ole rinnastuskonjunktiota, erotetaan pilkulla.
Miehet, naiset ja lapset nauroivat sketsisarjaa.
Kuusamossa sää oli kolea, viimainen, talvinen.
2. Keskenään rinnasteisten, samanarvoisten adjektiiviattribuuttien väliin tulee pilkku, koska ne määrittävät molemmat substantiivia.
Kyösti kertoi kolme, naurettavaakin kaskua.
Jos attribuutit ovat eriarvoisia, ensimmäinen niistä määrittää substantiivin ja toisen attribuutin määrittelemää kokonaisuutta.
Kyösti kertoi kolme naurettavaakin kaskua.
3. Huudahdukset ja puhuttelut erotetaan muusta lauseyhteydestä pilkulla.
Voi sentään, olin niin väsynyt aamulla.
Anteeksi hyvä herra, olin jonossa ennen teitä.
4. Pääsanansa jälkeen oleva määrite (appositioattribuutti) erotetaan muusta lauseyhteydestä pilkuin. Joskus on tulkinnanvaraista, kumpi substantiiveista määritellään pääsanaksi.
Martti Ahtisaari, Suomen presidentti, harrasti maakuntamatkoja runsaasti.
Suomen presidentti Tarja Halonen tunnetaan ahkerasta matkustamisesta.
Pilkku II
Pääsääntöön on muutamia poikkeuksia.
1. Rinnasteisten päälauseiden väliin ei tule pilkkua, jos seuraavat ehdot täyttyvät samanaikaisesti: Päälauseita yhdistää rinnastuskonjunktio ja, sekä, -kä, eli tai, vai, sekä-että, joko-tai, mutta, vaan. Niillä on lisäksi jokin yhteinen lauseenjäsen, jota ei yleensä toisteta jälkimmäisessä lauseessa. Substantiivia korvaava pronomini ei ole yhteinen lauseenjäsen, vaikka niiden tarkoitteet ovat samoja.
Talvi saapui viimein ja peitti maan lumeen.
Talvi saapui viimein, ja maa peittyi lumeen.
Maijan auton rengas puhkesi, ja hän soitti tiepalveluun.
Ilman pilkkua voi jättää itsenäiset päälauseet, jos niiden predikaatit ovat 1. tai 2. persoonassa ilman erillistä subjektia tai jos niiden predikaatit ovat passiivissa ja lauseiden ajateltu tekijä on sama.
Soitin tiepalveluun ja jäin odottamaan apua.
Puheluihin vastataan keskuksessa ja ne ohjataan lähimmälle partiolle.
2. Rinnasteisten sivulauseiden väliin ei tule pilkkua, jos niitä yhdistää jokin konjunktiosta ja, sekä, -kä, eli tai, vai, sekä-että, joko-tai, mutta, vaan.
Forrest Gump -elokuva kertoo miehestä, joka vaikuttaa vähän yksinkertaiselta mutta jonka kokemukset liiittyvät Yhdysvaltojen lähihistoriaan.
3. Hyvin lyhyissä lauseissa pilkku voidaan jättää pois.
Sataa ja tuulee.
Juokse jos jaksat.
Ruoho viheriöi, ja omenapuut kukkivat.
Muita pilkkuohjeita
Lauseenvastiketta ei eroteta pilkulla virkkeen alussa muusta lauseyhteydestä, koska se ei ole itsenäinen lause vaan vastaa sivulausetta.
että-lause:
Hän sanoi, että sää on kaunis
Hän sanoi sään olevan kaunis.
Hän kertoi, että sää oli ollut kaunis.
Hän kertoi sään olleen kaunis.
jotta-lause:
Jotta voisin mennä taksilla kotiin, tarvitsen rahaa.
Voidakseni mennä taksilla kotiin tarvitsen rahaa.
kun-lause:
Kompastuin, kun kävelin portaissa.
Kompastuin kävellessäni portaissa.
Kun olin kävellyt kotiin, jalkani tulivat kipeiksi.
Käveltyäni kotiin jalkani tulivat kipeiksi.
siten että / niin että-lause:
Hän tuli kotiin, siten että juoksi.
Hän tuli kotiin juosten.
Kahden perättäisen konjunktion välissä ei käytetä pilkkua, esim. ja että, ja kun, ja jos, ja vaikka, tai että, tai kun, tai jos, tai vaikka, mutta että, mutta kun, mutta jos, että kun, että jos, että vaikka.
Hän sanoi, että jos lähdemme mukaan, me saamme matkasta alennusta.
Sanapareissa mitä-sitä, milloin-milloin, toisaalta-toisaalta, jotkut-jotkut jälkimmäisen osan eteen tulee pilkku.
Mitä enemmän harjoittelee, sitä paremmin muistaa asiat.
Milloin tulee kylmä talvi, milloin ei.
Jotkut päättivät opetella kaikki pilkkusäännöt, jotkut tyytyivät perussääntöihin.
Sanaparien sekä-että ja joko-tai yhteyteen ei tule pilkkua.
Tampereella sekä opiskelin aikuislukiossa että kävin samalla työssä.
Paitsi-sanan eteen tulee pilkku vain silloin, kun se aloittaa sivulauseen.
Kaikki olivat tunnilla paitsi Leena.
Lähden huomenna lenkille, paitsi jos sataa niin kuin tänään.
Fraasinomaiset, vakiintuneet sanaparit ja kirjaimin kirjoitetut peräkkäiset luvut kirjoitetaan ilman pilkkua.
puuta heinää
ei maistu hongalle ei haavalle
pari kolme
Jos lauseessa on peräkkäin useampi kuin yksi ajan- tai paikanilmaus, niitä ei eroteta pilkulla toisistaan, koska ne eivät ole rinnasteiset.
Juhla pidettiin Karhulan torilla Kotkassa.
Uuden esitteen pitäisi olla valmis ensi keväänä huhtikuussa.
Pilkun voi jättää pois virkkeenalkuisten sanaparien se että, se joka ja se mikä välistä. Sivulauseen lopussa täytyy olla kuitenkin pilkku.
Se(,) joka lähtee omatoimimatkalle, huolehtii myös omista vakuutuksistaan.
Se(,) että hän ryhtyy ehdokkaaksi, kertoo yhteiskunnan muuttumisesta.
Samaa pääsanaa täydentävät tittelit voi aina erottaa pilkulla.
Asian toi esille poliisiopiston rehtori, tohtori Pekka Pentikäinen.
Ajatusviiva
Ajatusviiva on yhdysmerkkiä (-) pidempi vaakaviiva. Yhdysmerkkiä käytetään yhdistettäessä sanoja toisiinsa ja tavuviivana. Ajatusviivaa käytetään virkkeen välimerkkinä, poiston merkkinä ja merkittäessä rajakohtia.
1. Ajatusviivaa käytetään erottamaan virkkeen sisällä irrallista lisää, täsmennystä, luetteloa, välihuomautusta, yllättävää kommenttia tai päätelmää. Sillä voi olla sama tehtävä kuin sulkeilla ja pilkulla.
Suomen jääkiekkomaajoukkue hävisi — mielestäni täysin käsittämättömästi — harjoitusmaaottelun Italialle 8—2.
Henkilöiden nimiä — Nikolajevna, Norstron, Oblonski, Stahl, Levin — Tolstoin Anna Kareninassa riittää.
Huomenna — tiedätte kai missä? — kirjallisuuskerho kokoontuu klo 17.30.
2. Ajatusviivalla osoitetaan ajatuksen kesken jäämistä tai sitä, että joitakin kirjaimia tai sanoja on jätetty pois.
Hän on kyllä muuten mukava, mutta —
"P—keleet kun puissa soi", lauloi Freeman Ajetaan me tandemilla -kappaleessaan.
Suorissa lainauksissa yhden tai useamman sanan poisto osoitetaan kahdella ajatusviivalla, joiden välissä on välilyönti. Virkkeen loppupiste kirjoitetaan ajatusviivaan kiinni.
Antti Hyry kertoo novellissaan Kivi auringon paisteessa pienestä pojasta: " — — hänellä oli lyhythihainen paita — — polvihousut jalassa. — — Jotakin oli polven yläpuolella. Poika pani puukon syrjään — —."
3. Ajatusviivalla voidaan liittää päälause edellä olevaan virkkeeseen tai osoittaa, että virkkeen lopussa seuraa päätelmä, yhteenveto tms. Ajatusviivan tilalla voidaan usein käyttää pilkkua, puolipistettä tai kaksoispistettä.
Kenen syy onnettomuus oli? Se oli tietysti punaista päin ajaneen motoristin — vai oliko autoilija ajanut "vanhalla vihreällä" risteysalueelle?
Sekoitetaan kaikki ainekset kulhoon ja vatkataan torttutaikina kuohkeaksi — vartin kuluttua yllätys on valmis.
4. Ajatusviivaa voidaan joskus käyttää myös kappaleen sisällä pisteen jälkeen osoittamassa virkkeiden välissä siirtymistä uuteen asiaan, ja silloin ajatusviiva vahvistaa pistettä.
Nautiskelen kesäisessä Turussa jokilaivojen terasseilla auringonpaisteesta. Donna makaa tiukasti köysissä ensimmäisenä, sen jälkeen ovat Svarte Rudolf ja toisella puolella vanha Pirate. — Kuinka usein annetaankaan ravintoloille ulkomaisia nimiä. Kuka enää muistaakaan Kaskenkadun vanhaa Surutointa?
5. Ajatusviivaa käytetään rajakohtamerkinnöissä.
9.00—20.00
Kärpät—HIFK 5—1
1.3.—24.4.1999
5—6 pelaajaa saapui otteluun.
Kolme—neljä pelaaja oli teillä tietymättömillä.
Kun rajakohtailmaus on yhdyssanarakenteen alkuosa, se liitetään loppuosaan yhdysmerkillä.
10—20-vuotiaat
Suomi—Venäjä-maaottelu
6. Ajatusviivalla erotetaan teosten tms. tekijöiden nimet toisistaan.
Kirstinän—Mörssärin Aikuisopiskelijan äidinkieli
Jos nimiä on useampia, riittää viimeisen taivuttaminen.
Charcot—Marie—Toothin tauti
7. Ajatusviivaa käytetään kaunokirjallisessa tekstissä ns. repliikkiviivana osoittamassa uuden vuorosanan alkua. Kun käytetään ajatusviivaa, lainausmerkkejä ei tarvita. Puhujan vaihtuessa aloitetaan uusi rivi.
— Niin kauan kuin muistan —
— Mutta hän jätti minut.
— En jaksanut käsittää, mitä silloin tapahtui — lapsi enkö ollut?
— Siitä on kauan, kauan.
— Mutta nyt unohdin jotakin — tärkeätä — mitä, mitä minä unohdin?
— Niin.
8. Ajatusviivaa käytetään luettelossa erottamaan luettelon jaksot. Johdantolauseen rakenne ratkaisee, tarvitaanko kaksoispistettä ennen luetteloa. Jos johdantolause on täydellinen lause, sen loppuun tulee kaksoispiste. Jos luetelman osat eivät ole itsenäisiä lauseita, viimeisen kohdan jälkeen tulee virkkeen päättävä piste. Jos taas luetelman osat ovat täydellisiä virkkeitä, jokainen jakso aloitetaan isolla alkukirjaimella ja päätetään pisteeseen.
Joukkueen kapteenilta vaaditaan
— pelisilmää
— luotettavuutta
— ryhmäviestintätaitoja
— joukkuehengen ylläpitämistä
— vastuunkantamista kaikissa tilanteissa.
Mikroaaltouunin käyttäjän on otettava huomioon seuraavat asiat:
— Laitetta ei saa käyttää oviluukku avoinna.
— Laitteeseen ei saa laittaa metalliesineitä.
— Varmista etukäteen astioiden mikroaaltokestävyys.
— Älä milloinkaan jätä laitetta yksinään lämmittämään elintarvikkeita poistumalla pidemmäksi aikaa huoneistosta.
— Mikroaaltouuni on tarkoitettu ainoastaan ruoan sulattamiseen, hauduttamiseen, kypsentämiseen, lämmittämiseen ja grillaamiseen.
Kaksoispiste
Kaksoispistettä käytetään suorien lainausten, luetteloiden, ja esim. täsmennysten edessä. Kaksoispisteen jälkeen tuleva teksti täydentää edellä olevaa.
1. Kaksoispistettä käytetään suoran lainauksen ja edeltävän johtolauseen välissä (ks. myös lainausmerkit). Suora lainaus alkaa aina isolla alkukirjaimella.
Poliisi komensi väkijoukkoa: "Hajaantukaa!"
2. Kaksoispistettä käytetään selvennyksen, täsmennyksen, esimerkin, päätelmän, johtopäätöksen tai luettelon edellä, jos täsmennys tms. on virkkeen lopussa. Jos virke jatkuu täsmentävän ilmauksen jälkeen, se merkitään täsmennyksen tms. jälkeen pilkuin, sulkein tai ajatusviivoin molemmin puolin.
Lääkkeellä saattaa olla sivuvaikutuksia: päänsärkyä ja unettomuutta.
Viime aikoina olen lueskellut jonkin verran: Victor Hugon Kurjat ja Veikko Huovisen Hirrin.
Tummat pilvet uhkaavat: pitää varmaan ottaa sateenvarjo esille.
Minulta karhuttiin olematonta kirjatilausta monta kertaa: ensin maaliskuussa, sitten huhtikuussa, toukokuussa ja vielä elokuussakin.
Opiskelin yliopistossa monia aineita – mm. historiaa, espanjaa ja psykologiaa – vuosia sitten.
Kaikki luettelot eivät täsmennä toista ilmausta, eikä silloin luettelon edelle tule kaksoispistettä. Kaksoispisteellä ei voi erottaa toisistaan subjektia ja predikaattia eikä pääsanaa ja sen määritteitä.
Minulta karhuttiin olematonta kirjatilausta ensin maaliskuussa, sitten huhtikuussa, toukokuussa ja vielä elokuussakin.
Jääkiekkoilijan hyviä ominaisuuksia ovat joukkuehenkisyys, mailankäsittely- ja luistelutaito.
Jos kaksoispisteen jälkeen tulee vähintään kaksi virkettä, vain silloin kaikki virkkeet aloitetaan isolla alkukirjaimella.
Pilkkimisessä tarvitaan tiettyjä ominaisuuksia: Pilkkijältä vaaditaan herpaantumatonta keskittymiskykyä. Hänen on pidettävä talvikalastuksesta. Hän ei saa olla mikään "vilukissa".
3. Raamatun luvut ja jakeet sekä virsikirjan virret erotetaan toisistaan kaksoispisteellä.
Luuk. 2:1-10 [Luukkaan evankeliumin 2. luvun jakeet 1-10]
Virsi 21:1-10 [Virren 21 säkeistöt 1-10
4. Karttojen mittakaavat merkitään kaksoispisteellä (ei välilyöntejä).
Liittymää varten tarvitaan ote asemakaavasta 1:1000.
5. Sanojen taivutus merkitään kaksoispisteellä, jonka molemmille puolille tulee välilyönti.
tehdä : teen : teet : tekee jne.
Puolipiste
Puolipistettä on pidetty taitavien kirjoittajien käyttämänä tyylikeinona, jolla saa ilmaistua hienovaraisia merkityssuhteita (läheinen suhde, esim. jotain yhdistävää tai vastakohtaista). Se rytmittää tekstiä eri tavalla kuin piste.
1. Puolipisteellä yhdistetään virkkeen tapaisia lauseita (täydellisiä lauseita) toisiinsa, ja periaatteessa puolipiste on aina tässä käyttöyhteydessä mahdollista korvata pisteellä tai usein myös sillä-konjunktiolla tai joskus pilkulla.
Esseen tehtävänanto hämää näennäisellä yksinkertaisuudellaan; vaikka kirjoittajaa kehotetaan pohtimaan mielielokuvaansa, hän saattaa unohtaa elokuvan muotokielen erittelyn.
Finnamper Oy:n työtehtävissä sorretaan selvästi eri sukupuolia: miehet saavat yötyölisää iltakymmenen jälkeen 30 %; naiset joutuvat tyytymään puolta huonompaan korvaukseen – jos saavat sitä ollenkaan.
2. Puolipistettä käytetään erottamaan luettelon jäseniä ryhmiksi, kun ne ovat monisanaisia tai sisältävät itsessään pilkkuja.
Seuraavat oppilaat tulevat rehtorin kansliaan: Viidanoja, Ville; Vedenoja, Valtteri; Ojanen, Virpi.
Tein basaarista mahtavia löytöjä: silkkihuiveja, t-paitoja; sormuksia, rannekoruja, riipuksia; lapsille makeita marmeladeja, kuivattuja merimakkaroita; itselle eksoottisia arabialaisia mausteita, esim. palmu-uutetta ja sahramia.
Kokolainausmerkki
Suomessa käytettävät kokolainausmerkit lainatun jakson alussa ja lopussa ovat samanlaiset (”). Lainausmerkki kirjoitetaan yhteen sitä seuraavan sanan tai välimerkin kanssa. Lainausmerkeillä osoitetaan, että teksti on sanasta sanaan lainattua. Usein tällä välimerkillä erotetaan muusta tekstistä lentävä lause, sananlasku, teoksen tms. nimi tai toiseen tyylilajiin kuuluva sana. Myös kirjoittajan asennetta, esim. ironiaa ja kritiikkiä, voidaan ilmaista lainausmerkkejä käyttämällä.
1. Suorat lainaukset osoitetaan lainausmerkein.
Aleksis Kivi sanoi kuolinvuoteellaan: ”Minä elän.”
”Mää olen ahvena!” huudahti Hietanen Tuntemattomassa sotilaassa.
”Kukapa olisi voinut uskoa”, äiti ihmetteli, ”että jaksoit lukea Odysseian viikossa.”
2. Lentävät lauseet ja sananlaskut, joita siteerataan virkkeessä ilman kaksoispistettä, voidaan aloittaa joko isolla tai pienellä alkukirjaimella.
Mistähän pääministeri Lipponen keksi sanonnan ”Nahkurin orsilla tavataan”?
Hänellä oli aikomus käyttää Caesarin vanhaa sanontaa ”arpa on heitetty” ensimmäisellä laskuvarjohyppykerralla.
3. Muusta tekstistä poikkeava tyylilaji, ironia, epävirallinen, omintakeinen tai muutoin tavallisesta poikkeava tai merkitykseltään poikkeava ilmaisu ilmaistaan lainausmerkkejä käyttämällä.
Oopperalaulajan ”törttöilyt” aarian lopussa olivat ristiriidassa esityksen kanssa.
Henry ”Remu” Aaltonen on menestyksekkäimpiä suomalaisia rock-artisteja.
Kurkut olivat mennyttä viimeöisen hallan jälkeen, koska varret olivat ”lerpsahtaneet”.
Tällä tavoin käytetyt lainausmerkit eivät aina ole tyylikäs ratkaisu. Esimerkiksi sanan arkisuutta osoittavia lainausmerkit voi korvata esimerkiksi käyttämällä ilmaisuja niin sanottu tai niin kutsuttu.
4. Mikäli selvyys vaatii, lainausmerkkejä käytetään erisnimissä, esim. jonkin teoksen (kirjan, taulun, elokuvan), ohjelman tai vastaavan yhteydessä. Jos erisnimenä käytetyt ilmaisut ovat yleisesti tunnettuja ja jos ne ovat tekstiyhteydestä selkeästi ymmärrettävissä, lainausmerkkejä ei käytetä.
Arnold Schwarzeneggerin ”Commando” ei kuulu hänen parhaimpiin roolisuorituksiinsa.
Oletko jo käynyt katsomassa ”Tartuffea”?
Löysin ”Buffy, vampyyrintappaja” -vhs-nauhat ullakolta.
Wagnerin Parsifalissa metsästetään Graalin maljaa.
Olen jo antanut viisikymppiä ”Lapset ensin” -keräykseen.
Välimerkkien paikat lainauksissa
1. Johtolauseen jälkeen
Turisti kysyi: ”Mitä kello on?”
Oppikirjassakin sanotaan: ”Kristillinen kirkko julisti kirjailijat pannaan 300-luvulla.”
Elina Simonen toteaa Kotilieden pääkirjoituksessa (19.10.2004):”––englantilaisia sanoja on niin naurettavan paljon, että kieli tekee meistä eriarvoisia.”
2. Lainaus ennen johtolausetta
”Nopeat syövät hitaat”, sanoi opettaja tehtävänjaossa.
”Olkaa hiljaa!” perheen kuopus huusi muille.
”Pahimmille murhamiehille tulee vankilaan ihailijapostia ja naimatarjouksia”, Lasse Lehtinen ivailee kolumnissaan.
3. Johtolause lainausten välissä
”Missä ovat matkatavarini?” kysyi Pekka. ”Tarvitsen niitä.”
”Milloin pelikausi alkaa”, joukkueenjohtaja kysyi, ”jotta voin varata harjoitustilat?”
4. Koko virkkeen lainaus ilman johtolausetta
”Esimerkiksi Biritanniassa keltainen lehdistö valitsee avoimesti jonkin asian ajettavakseen.” Voin olla samaa mieltä Jussi Lankisen ajatuksista ”Sensaatiolehdistö kellastuu entisestään” -uutisesta, joka oli Uutispäivä Demarissa 19.9.2005.
5. Lainaus osana virkettä
Lehtinen ihmettelee, että tuomitut rikolliset ovat ”tietyn naistyypin erikoisessa suojeluksessa”.
Puolilainausmerkki ja heittomerkki
Suomessa käytettävä puolilainausmerkki on ’. Heittomerkki-nimitys tarkoittaa pois jätettyä kirjainta, mutta nykyään esim. yhtäkkiä tai vastikään kirjoitetaan ilman heittomerkkiä.
1. Puolilainausmerkkiä käytetään kokolainausmerkkien sisällä lainausmerkkinä.
Liisa totesi muille jukeboksin luona: ”Älkää taas valitko Hyttisen ’Dirlandaata’.”
2. Puolilainausmerkkiä käytetään tavurajan osoittimena, kun edellä on pitkä vokaali tai diftongi ja seuraava tavu alkaa samalla vokaalilla.
Lihamestari nosti raa’an pihvin vaa’alle.
3. Puolilainausmerkillä ilmaistaan joskus yhdyssanoissa tai runoissa loppuvokaalin puuttumien.
Jok’ikinen tiesi, mitä hän tarkoitti.
Kosk’ seison täss’ impeni kanss’, Täss’ vuorella sammaleisell’,
4. Puolilainausmerkkiä käytetään silloin, kun vierasperäinen sana perusmuodossaan päättyy konsonanttiin mutta äännettäessä vokaaliin.
Camus'n
show’hun
Bordeaux’n
Montreux’ssä
5. Puolilainausmerkillä osoitetaan kielitieteellisessä tekstissä sanan tai muun ilmaisun merkitystä.
Ruotsin tjockis-sana merkitsee ’paksukaista’ suomeksi.
Muut välimerkit
Muut välimerkit -otsikon alle on ryhmitelty yhdysmerkki ja sen lisäksi muita vähän harvinaisempia tai muussa kuin asiatekstissä käytettyjä välimerkkejä. Navigoinnin ryhmittelyn periaatteena on edetä tärkeimmistä välimerkeistä vähemmän käytettyihin.
Yhdysmerkki
Yhdysmerkillä on kaksi päätarkoitusta. Sitä käytetään tavuviivana jaettaessa sanoja eri riveille ja yhdyssanojen välissä.
1. Tavutettaessa sanoja eri riveille noudatetaan tavurajoja, mutta yksittäistä kirjainta ei milloinkaan jätetä rivin loppuun tai sillä ei aloiteta koskaan uutta riviä. Yhdyssanojen tavutuksessa tulee huomioida osien rajat.
2. Yhdysmerkkiä käytetään yhdyssanan eri osien välissä, kun alkuosan viimeinen vokaali on sama kuin loppuosan ensimmäinen.
aamu-uninen
linja-auto
vrt. koruommel
gospellaulaja
3. Yhdysmerkkiä käytetään, kun erisnimiin, tuote- ja yritysnimiin, tapahtumiin jne. lisätään erisnimeä selittävä osa. Jos perusosa on useamman sanan mittainen, sen jälkeen tulee sanaväli.
Matti-serkku
Kukka-Maaria
Mamas ja papas -yhtye
Pelastakaa lapset -tapahtuma
4. Yhdysmerkki lisätään kirjaimen, merkin, lyhenteen, numeron, kieliaineksen ja rajakohtailmauksen liittämiseksi määritteeseen.
A-luokka
@-merkki
5-vuotias
anekdootti-sana
1600–1700-luvuilla
Kolme pistettä
Kolmea pistettä käytetään virkkeen alussa tai lopussa osoittamaan poistoa. Sen sijasta käytetään asiateksteissä poiston merkitsemiseksi kahta ajatusviivaa peräkkäin. Kaunokirjallisissa ja tuttavallissävyisissä teksteissä kolmea pistettä voidaan hyvin käyttää. Usein käytetään ilmauksen keskenjäämisen osoittamiseksi lyhenteitä, esimerkiksi jne.
1. Kolmella pisteellä osoitetaan, että ilmaus tai asia jää kesken.
Huijari varasti liikkeestä paljon tavaraa: videonauhureita, mikrofoneja, kasetteja...
Rahat tänne tai muuten...!
2. Kolme pistettä voi olla myös ilmauksen alussa osoittamassa, ettei se ala alusta. Silloin kolme pistettä kirjoitetaan yhteen sitä seuraavaan sanaan.
– ...mutta kuka se sieltä saapuu, virkkoi vanha emäntä.
– En tiedä mitä tekisin, vaikertaa piika, kun olen raskaana sille tukkilaiselle.
– Voi hyvänen aika sen...
– Mamma, mitä minä nyt teen?
3. Kolme pistettä käytetään luonnontieteen ja tekniikan terminologiassa ilmaisemaan raja-arvojen väliä.
Lämpötila oli aamulla -4...+2 ºC
Vinoviiva
Vinoviivaa voidaan käyttää asiatekstissä vain tietyin edellytyksin osoittamassa sillä liitettävien sanojen välistä suhdetta tai vaihtoehtoisuutta. Sillä ei korvata rinnastuskonjunktiota tai. Vinoviivan molemmille puolille jätetään välilyönnit, jos se yhdistää monisanaisia ilmauksia. Muutoin vinoviiva kirjoitetaan sitä edeltävään ja jälkeiseen sanaan ilman välilyöntejä. Numeroryhmä tai numeron ja kirjainten yhdistelmä on yhden sanan veroinen.
1. Vinoviivaa käytetään murtoluvuissa, jakolaskussa sekä ilmaistaessa eri mittayksiköiden välistä suhdetta.
Laskun lopputulos oli 4/5.
Auton nopeus ylitti 80 km/t.
Perunat maksoivat 2,90 mk/kg.
2. Vinoviivaa voidaan käyttää erotusmerkkinä joissakin numeroilmaisuissa, www-osoitteiden merkinnässä, kirjeiden tms. osoitteissa, erilaissa lomakkeissa osoittamassa vaihtoehtoisuutta ja runosäkeiden merkinnässä, kun niitä ei ole kirjoitettu säerajaa noudattaen. Säe erotetaan yhdellä vinoviivalla, säkeistö kahdella vinoviivalla.
Kielikello 2/2006
http:/www.mikrobitti.fi/MBnet
Joutsenon hiili ja koksi / Kauko Turpeinen
Hiusten väri: tumma/vaalea/punainen/harmaa
Sulkeet
Sulkeita nimitetään suluiksi tai sulkumerkeiksi. Kaarisulkeita käytetään merkitsemään erilaisia lisiä, jotka eivät liity kiinteästi tekstiin (ks. myös ajatusviiva), tekstiviitteet tutkielmissa jne.
1. Kaarisulkeilla merkitään lisähuomautusta
Pekkakin (!) pääsi viimein ylioppilaaksi.
Zachris Topelius (1818-98) kirjoitti Maamme kirjan (1875).
Eväste on parempi sana kuin esim. pipari tai keksi (eng. cookie) aputiedostolle. (Kielikello 4/99, s. 28)
2. Sulkeilla erotetaan kirjaimet ja sanat, jotka voidaan vaihtoehtoisesti jättää pois.
Herran nuhteessa elävä on (van)hurskas.
3. Sulkeita voidaan käyttää luettelokohdan merkitsemiseksi.
Neiti X kysyi muinoin Napakympissä: "Oletko joko a) macho, b) nörtti c) nynny vai joku muu?"
Hakasulkeet
Hakasulkeita käytetään erityistapauksissa. Ne kirjoitetaan kaarisulkeiden tapaan kiinni sulkeilla osoitettuun tekstiin mutta välilyönnilllä edellä ja jäljessä olevaan kirjoitukseen.
1. Hakasulkeita käytetään selvyyden vuoksi kaarisulkeiden sisällä, jos sulkeiden sisällä on toinenkin sulkeita vaativa ilmaus.
Koko joukkue sai ottelurangaistuksen (mukana olivat kaikki pelaajat [myös koko valmennusjohto ja huoltoryhmäkin]).
2. Hakasulkeita käytetään, kun osoitetaan sanan ääntöasu.
una macchina [makkina]
3. Hakasulkeisiin voidaan panna myös lainauksen sisällä olevat kirjoittajan omat kommentit.
Presidentti sanoi puheessaan: "Tämä päivä [1.1.1973] on historiallinen Suomen kansalle, koska ––."
|
