Ilmasilta Berliiniin
Miehitetty Saksa
Saksa oli vuodesta 1945 ollut jaettuna neljään miehitysvyöhykkeeseen. Niin myös Berliini, josta tuli saari keskelle Neuvostoliiton vyöhykettä. Neuvostoliitolla oli itsellään hallussaan Berliinin itäosa ja kolmella länsimaalla oli Länsi-Berliini.
Rahauudistus
Saksan valuutta oli heikentynyt niin, että länsivallat halusivat ottaa käyttöön uuden rahan. Neuvostoliitto hyväksyi ajatuksen, kunhan setelit painettaisiin sen vyöhykkeellä. Länsivallat eivät halunneet sitä, vaan ilmoittivat kylmästi, että uusi D-markka tulee käyttöön kahden päivän kuluttua. Vastatoimena Neuvostoliitto ilmoitti katkaisevansa maaliikenteen Berliiniin.Berliiniä piti joko huoltaa ilmateitse tai se jouduttaisiin jättämään Neuvostoliiton haltuun. Länsivaltojen Berliinissä olevat joukot jouduttaisiin ehkä vetämään pois. USA:n presidentti ja Britannian pääministeri kannattivat ilmasiltaa, mutta Ranska epäröi.
Ilmasilta toimintaan
Berliini oli saarroksissa 24.6.1948 alkaen. Maantiet ja radat oli suljettu. Ensimmäinen ilmasillan lento tehtiin kaksi päivää myöhemmin. Liikenne kasvoi heti valtavaksi, koska tehtävänä oli miljoonakaupungin huolto. Koneita laskeutui 90 sekunnin välein, mutta yhtään törmäystä ei silti sattunut. Kolme vuotta aikaisemmin samat koneet olivat pommittaneet Berliiniä, nyt ne toivat elintarvikkeita. Leikkipuheissa liikennöintiä sanottiinkin rusinapommitukseksi.
Venäläiset olettivat, että ilmasilta joudutaan lopettamaan talven tultua. Näin ei käynyt. Koneet laskeutuivat uhkarohkeasti jopa silloinkin, kun näkyvyyttä oli enää 70 metriä. Lännen asema vahvistui ja venäläisten oli annettava periksi. Ensimmäinen ilmasillan jälkeinen juna saapui Berliiniin 12.5.1949. Saarto oli kestänyt 320 päivää.
Seuraukset
Ilmasilta nopeutti Saksan jakautumista kahtia, Itä- ja Länsi-Saksaksi. Neuvostoliitto joutui ilmasillan lopettamisen yhteydessä tämän hyväksymään. Tapahtuma kiihdytti myös lännen sotilasliiton NATO:n muodostumista. NATO:n liittosopimus allekirjoitettiin ilmasiltakeväänä 1949. NATO oli aluksi luonteeltaan eurooppalainen sotilasliitto, jota USA rahoitti ja pönkitti ydinaseillaan.
Saarron epäonnistuminen osoitti Neuvostoliitolle, että se oli yliarvioinut voimansa. Vähitellen se siirtyi pehmeämpään ulkopolitiikkaan, vaikkakaan sitä ei näkyvästi julistettu Stalinin elinaikana.
On arveltu myös, että koko ilmasilta olisi ollut erehdys. Jos länsivallat olisivat avanneet maayhteydet panssarivaunuillaan, Neuvostoliitto olisi varmaankin perääntynyt. Venäläisillä ei myöskään ollut toimintavalmista ydinaseistusta.
