Ilmasilta Berliiniin

Illalla 23. kesäkuuta 1948 Berliinin sähkönjakelu katkesi ja valot sammuivat. Se ei ollut ainutlaatuista, mutta ilmapiirin kireyden perusteella berliiniläiset saattoivat aavistella vaikeuksia. Seuraavana aamuna kaikki kaupungin maayhteydet olivat poikki. Neuvostoliitto oli saartanut Berliinin.
Sodan lopussa kaupunki oli joutunut voittajavaltojen miehittämäksi ja se oli täysin raunioina. Kulku itävyöhykkeen ja länsivyöhykkeen välillä oli sentään vapaata. "Mikään rajamerkki eikä yksikään vartija estä kulkemasta vyöhykkeeltä toiselle. Mutta jos sen tekee, on kuin tuntisi ruumiissaan monen uteliaan silmäparin seuraavan askeleitaan", kirjoitti suomalainen lehtimies Berliinistä.
Neuvostoliiton saarron alettua Berliiniä uhkasi nälänhätä. USA ja Iso-Britannia alkoivat huoltaa sitä lentokoneilla. Tästä ilmasillasta tuli kaupungin pelastus. Lentokoneet laskeutuivat sinne minuutin tarkkuudella yötä päivää. Kaikki tarvikkeet, joita 2,5 miljoonan asukkaan kaupunki tarvitsi, piti tuoda lentoteitse. Tästä ilmasillan tehtäviin.