Sortokausien alkaessa 1899 Venäjä vei Suomelta
autonomian. Sorto aiheutti
Suomessa vastareaktion. Suuren adressin kerääminen ja kutsuntalakot
osoittivat, että tavallinen kansakin asettui venäläistämistä vastaan.
Suurlakon seurauksena
sortokausi väliaikaisesti peruttiin ja lisäksi vaatimus
yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta toteutui.
Kun
venäläistämistoimenpiteet jatkuivat pian uudistuksen jälkeen, Suomen
itsenäistymishalu vahvistui ja jääkäriliike syntyi. Myös Suomen työväen
tyytymättömyys lisääntyi, koska uudistuksia ei saatu aikaan
eduskuntauudistuksesta huolimatta. Venäjän vallankumoukset 1917 tarjosivat
mahdollisuuden sortotoimenpiteiden lopettamiseen.
