TEMPPELIT JA PAPIT

Karnakin temppelialue on yksi maailman laajimmista. Sitä rakennettiin yli 2000 vuoden ajan. Molemmin puolin sisääntuloporttia oli tornit eli pylonit, jotka oli koristeltu korkokuvilla. Sisäpuolella oli esipiha sekä useita pylväshalleja. Tyypillistä egyptiläisille temppeleille oli vaiheittainen siirtyminen valoisasta kohden pimeämpää. Temppelin eli jumalan talon perällä oli kaikkein pyhin. Siellä oli jumalan kuva. Sinne sai astua vain farao tai hänen sijaisensa papit. Temppelialuetta koristivat lisäksi lukuisat patsaat ja obeliskit, joita faraot olivat eri aikoina avokätisesti lahjoittaneet. Jumalanpalvelus oli lähinnä konkreettista jumalan kuvan palvelemista. Aamulla jumala herätetään hymneillä. Sitten pappi mursi sinetit ja avasi kaikkein pyhimmän, kumarsi maahan, pesi, voiteli, puki ja koristeli jumalan kuvan ja lopuksi asetti sen päähän kruunun. Suurissa temppelijuhlissa saattoivat kaikki uskovaiset kokea jumalan läsnäolon, sillä papit kantoivat sen kuvaa laivoissa. Kuvaa ei kylläkään saanut nähdä. Jumala pysyi kätkettynä ja salaperäisenä, jonka olemusta ei tunneta. Saadakseen hyvän kosketuksen jumalaansa tuli vain rukoilla hiljaa. Jumalan taloon ei melu sovi. Esitä rukouksesi toivon täyttämästä sydämestä, jonka sanat ovat kaikilta salatut. Silloin täyttää (jumala) pyyntösi, silloin hän kuulee rukouksesi. Loistoaikanaan Uuden valtakunnan alussa Karnakin temppelissä oli yli 80 000 pappia, laulajaa ja tanssijaa. Ylipappi jumalan palvelija, jota kutsuttiin myös profeetaksi, oli tosiasiassa yksi Egyptin mahtavimmista miehistä, sillä hän joutui tavantakaa tulkitsemaan jumalan tahtoa.

Samassa temppelissä saatettiin palvoa useita jumaluuksia, niinpä papinkaan ei tarvinnut sitoutua koko iäkseen samaan jumalaan. Toisen jumalan palvelukseen astuminen oli täysin mahdollista. Myös ulkoiselta olemukseltaan papit poikkesivat kansalaisista. Heidän partansa ja tukkansa oli ajeltu ja he käyttivät pitkiä lannevaatteita. Pappisuralle aikovan tuli luku- ja kirjoitustaidon lisäksi oppia tuntemaan jumaltarut ja arvonimet sekä palvelumenot. Opintojensa päätteeksi he suorittivat tutkinnon. Pappissäätyyn hyväksytty riisuttiin, kylvetettiin, ajeltiin sekä parta että tukka, ja lopuksi voideltiin tuoksuvoiteilla ja puettiin pappisasuun. Täynnä pelkoa hän vihdoin saattoi lähestyä jumalaa tämän temppelissä. Maallinen elämä oli vain lyhyt välivaihe, josta tuli nauttia niin kauan kuin sitä riitti. Näin käy ilmi papille osoitetusta kehotuksesta. Vietä päiväsi iloiten pappi! Hengitä suitsukkeen ja hajuvesien tuoksua! Sekoita myrhaa ja ihanaa hekenu-öljyä, korista seppeleillä ja lootuskukilla rakastettusi, joka vierelläsi istuu! Anna laulun ja musiikin korvissasi soida! Jätä taaksesi surut! Iloa vain ajattele, kunnes sinun tulee saapua maahan, jossa hiljaisuutta rakastetaan.

Salonen - Holthoer, Egypti ja sen kulttuuri