Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus 23.8.1939

I artikla
Sopimuspuolet sitoutuvat olemaan ryhtymättä minkäänlaiseen hyökkäykseen toinen toistaan vastaan yksinään tai toisten valtojen kanssa.
II artikla
Jos toinen sopimuspuolista joutuu kolmannen vallan sotatoimien kohteeksi, toinen sopimuspuoli ei millään tavalla saa antaa apuaan tälle kolmannelle vallalle.
III artikla
Sopimuspuolten hallitukset tulevat vastaisuudessa pitämään yllä jatkuvaa neuvotteluyhteyttä vaihtaakseen yhteisiä asioita koskevia tietoja.
IV artikla

Kumpikaan sopimuspuolista ei liity mihinkään valtaryhmittymään, joka on suunnattu suoraan tai epäsuorasti toista sopimuspuolta vastaan.
V artikla
Mikäli syntyy erimielisyyksiä sopimuspuolten välillä asiasta tai toisesta, molemmat osapuolet selvittävät nämä erimielisyydet yksinomaan ystävällisellä ajatustenvaihdolla tai tarpeen vaatiessa nimittämällä välityskomissioita.
VI artikla
Tämä sopimus on voimassa 10 vuotta siten, että ellei toinen sopimuspuolista sano sitä irti vuoden kuluessa tämän ajan päättymisen jälkeen, sopimuksen voimassaolon katsotaan jatkuvan automaattisesti edelleen viisi vuotta.

VII artikla
Tämä sopimus on ratifioitava mahdollisimman pian. Ratifioimiskappaleet vaihdetaan Berliinissä. Sopimus tulee voimaan heti allekirjoittamisen jälkeen.
Tehty kahtena kappaleena saksan ja venäjän kielellä.



Moskova, elokuun 23. 1939.



Saksan hallituksen    USSR:n hallituksen
puolesta:    puolesta:
v. Ribbentrop.    V. Molotov.



Salainen lisäpöytäkirja

Saksan valtakunnan ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen allekirjoitustilaisuudessa allekirjoittaneet molempien osapuolien täysivaltaiset edustajat keskustelivat erittäin luottamuksellisesti osapuolien etupiirien määrittelemisestä Itä-Euroopassa. Nämä keskustelut johtivat seuraaviin tuloksiin:
1) Mikäli Baltian valtioihin (Suomi, Viro, Latvia, Liettua) kuuluvilla alueilla tapahtuu alueellisia tai poliittisia muutoksia, muodostaa Liettuan pohjoinen raja Saksan ja USSR:n etupiirien rajan. Tässä yhteydessä tunnustavat molemmat osapuolet Liettuan vaatimukset Vilnan alueeseen.

2) Mikäli Puolan valtioon kuuluvilla alueilla tapahtuu alueellisia tai poliittisia muutoksia, Saksan ja USSR:n etupiirit rajoitetaan suunnilleen jokiin Narev, Weiksel ja San.
Kysymys siitä, pitävätkö molemmat osapuolet itsenäisen Puolan valtion säilyttämistä suotavana, sekä miten tämän valtion rajat olisi vedettävä, voidaan ratkaisevasti määritellä vain myöhemmän poliittisen kehityksen mukaan.
Joka tapauksessa molemmat hallitukset ratkaisevat tämän kysymyksen ystävällisessä yhteisymmärryksessä.

3) Mitä tulee Kaakkois-Eurooppaan, Neuvostopuoli korostaa kiinnostustaan Bessarabiaa kohtaan. Saksalainen puoli ilmoittaa, ettei sillä ole mitään poliittista mielenkiintoa näitä alueita kohtaan.
4) Molemmat osapuolet pitävät tämän pöytäkirjan erittäin salaisena.



Moskovassa, elokuun 23. 1939.



Saksan hallituksen    USSR:n hallituksen
puolesta:    puolesta:
v. Ribbentrop.    V. Molotov.

Historian Nettilehti http://www.otavanoppimateriaalit.net/nettilehti