PERSIALAISSODAT

Kreikan joonialaiset siirtokunnat pyysivät Spartalta apua barbaareja eli persialaisia vastaan. Sparta lähetti neuvottelijoita kuningas Kyyroksen (n. 550 - 529 eKr.) puheille, jossa nämä kielsivät Kyyrosta vahingoittamasta mitään Hellaan kaupunkia, koska he eivät tule sitä sallimaan. Airueen lausuttua tämän, kerrotaan Kyyroksen vielä kysyneen saapuvilla olevilta helleeneiltä, mitä miehiä olivat lakedaimonilaiset ja kuinka paljon heitä on, kun semmoista hänelle julistavat. Kuultuaan asianlaidan oli hän lausunut spartalaiselle airueelle: En ole vielä säikähtänyt sellaisia miehiä, joilla on keskellä kaupunkia määrätty paikka, johon he kokoontuvat valoja vannomalla petkuttamaan toisiaan. Jos minä pysyn terveenä, eivät joonilaisten kärsimykset tule heillä olemaan puheenaiheena, vaan heidän omansa. Nämä sanat Kyyros syyti vasten kaikkia helleenejä, koska heillä on toripaikkoja, missä ostavat ja myyskentelevät.

*
Persian kuningas Dareios (521 - 485 eKr.) valloitti Kreikan pieniä kaupunkivaltioita, ja päästyään kaupungin sisään persialaiset ryöstivät ja sytyttivät pyhätöt tuleen, ja sitten he Dareioksen käskyn mukaan tekivät ihmiset orjiksi … Saatuaan tietää sen ateenalaiset riensivät Marathoniin … Ja ensiksikin, vielä kaupungissa ollessaan, lähettivät sotapäälliköt Spartaan Feidippides kuuluttajan, erään ateenalaisen miehen, joka muuten oli pikajuoksija ja hoiti tätä ammattia … Perille saavuttuaan hän lausui hallitusmiehille: Oi lakedaimonilaiset, ateenalaiset pyytävät teitä auttamaan heitä, eikä sallimaan Hellaan vanhimman kaupungin joutua barbaarien orjuuteen. Sillä onhan jo Eretria orjuutettu, ja Hellas on joutunut yhtä huomattavaa kaupunkia köyhemmäksi." Näin hän ilmoitti heille sanottavansa, ja lakedaimonilaiset päättivät tulla ateenalaisten avuksi; mutta heidän oli mahdoton tehdä se heti paikalla … Tässä Marathonin taistelussa kaatui barbaareja noin 6400 miestä, ateenalaisia taas 192. Näin monta kummaltakin puolelta … Kun tieto Marathonin taistelusta oli saapunut kuningas Dareiokselle, joka jo ennestäänkin oli suuresti katkeroitunut ateenalaisia kohtaan, hän lähetti kautta kaupunkien käskyn asettaa jalkeille sotajoukon, määräten kunkin varustamaan entistä enemmän väkeä ynnä sotalaivoja, hevosia, viljaa ja kuorma-aluksia.

*
Isänsä Dareioksen jälkeen vihollisuuksia jatkoi kuningas Kserkses (Xerxes) (485 - 465 eKr.), joka kärsi tappion Salamiin taistelussa 480 eKr. Mutta sen jälkeen kun ateenalaiset olivat päättäneet olla enää kauemmas takaa ajamatta barbaarien laivoja ja purjehtimatta Hellespontokseen purkamaan siltoja, saartoivat he Androssaaren valloittaakseen sen. Themistokles oli näet saarelaisilta ensiksi vaatinut rahaa, mutta he eivät olleet sitä antaneet. Hän huomautti silloin heille, että ateenalaiset olivat tulleet tuoden mukanaan kaksi mahtavaa jumalaa, Taivutuksen ja Pakon, jonka vuoksi androslaisten ehdottomasti oli annettava rahaa. Vaan nämä vastasivat siihen sanoen, että Ateena luonnollisesti kyllä oli mahtava ja varakas ja että se oivallisten jumaliensa turvissa oli onnellinen, jota vastoin androlaiset itse olivat päässeet pisimmälle puutteessa. Oli näet olemassa kaksi kelvotonta jumalaa, jotka eivät heidän saarestaan luopuneet, vaan alati siellä viihtyivät, nimittäin Köyhyys ja Mahdottomuus.

Kreikkalainen historioitsija Herodotos
400-luvulla eKr.

Historian Nettilehti http://www.otavanoppimateriaalit.net/nettilehti