Musta surma ja sen seuraajat
Jyrsijöissä elää loisena kirppu Xenopsylla cheopsis, ja siinä taas asustaa
historian hirmuisinta kulkutautia synnyttävä mikrobi Yersinia pestis. Tietämättä
mitään basillin, kirpun ja rotan vaarallisesta kolmiyhteydestä ihminen on vaiston ja
kokemuksen opettamana tullut pitkiäkin aikoja toimeen ympäristössä jossa se esiintyy.
Aasian arojen paimentolaiset muuttavat majaa nähtyään sairaita, hitaasti liikkuvia
murmeleita. Murmelin turkki on arvokas, mutta viisas perimätieto sanoo: jos laitat loukun
murmelille, kuolet itse. Pyydykseen menehtyneestä murmelista kirput levisivät ihmiseen
silloin kun saalis tuoreeltaan irrotettiin kahleistaan. Ampumista maantapa ei kieltänyt;
ilmeisesti silloin kirput hajaantuivat.
Sopivin lämpötila kirppujen toiminnalle on 10 - 15 celsiusastetta, mutta
harhaanjohtavaa on väittää, kuten on Suomessa tehty, että rutto ei leviä
talvipakkasessa. Ensinnäkään lämpö huoneissa ei laskenut kriittisen rajan alapuolelle
ja ilman jäähdyttyä rottien pesät ullakoilla ja kivijaloissakin säilyivät pitkään
riittävän lämpiminä. Toiseksi ja ennen kaikkea sama mikrobi, joka aiheuttaa
kammottavat paiseet, tunkeutuu - ja kernaimmin juuri kylmällä ilmalla - keuhkoihin, ja
keuhkorutto taas siirtyy ihmisestä toiseen lämpötilasta riippumatta. Suurten
epidemiojen aikana rotat kuolivat miltei sukupuuttoon, ja sen jälkeen mikrobeja
levittivät ensi sijassa ihmiset. Nämä olivat myös vastuussa taudin kulkeutumisesta
paikkakunnalta toiselle, sillä rotat eivät liiku pitkiä matkoja paitsi
vapaalippulaisina laivoissa.
Meidän aikanammme tunnetuista epidemioista kehitysmaissa tiedetään, että noin
puolet paiseruttoon sairastuneista kuolee ja että keuhkorutto tappaa armotta jokaisen;
myös basillien ylenpalttinen lisääntyminen joissakin yksilöissä aikaansaa
myrkytyksen, joka vie väistämättä kuolemaan jo ennen näkyvien merkkien ilmenemistä.
Verrattomasti tavallisin taudin muoto on kuitenkin paiserutto, ja sen aiheuttamien tummien
ajosten mukaan musta surma sai nimensä.

Eino Jutikkala. Kuolemalla on aina syynsä
Historian Nettilehti http://www.otavanoppimateriaalit.net/nettilehti