Musta surma ja sen seuraajat

Jyrsijöissä elää loisena kirppu Xenopsylla cheopsis, ja siinä taas asustaa historian hirmuisinta kulkutautia synnyttävä mikrobi Yersinia pestis. Tietämättä mitään basillin, kirpun ja rotan vaarallisesta kolmiyhteydestä ihminen on vaiston ja kokemuksen opettamana tullut pitkiäkin aikoja toimeen ympäristössä jossa se esiintyy. Aasian arojen paimentolaiset muuttavat majaa nähtyään sairaita, hitaasti liikkuvia murmeleita. Murmelin turkki on arvokas, mutta viisas perimätieto sanoo: jos laitat loukun murmelille, kuolet itse. Pyydykseen menehtyneestä murmelista kirput levisivät ihmiseen silloin kun saalis tuoreeltaan irrotettiin kahleistaan. Ampumista maantapa ei kieltänyt; ilmeisesti silloin kirput hajaantuivat.

Sopivin lämpötila kirppujen toiminnalle on 10 - 15 celsiusastetta, mutta harhaanjohtavaa on väittää, kuten on Suomessa tehty, että rutto ei leviä talvipakkasessa. Ensinnäkään lämpö huoneissa ei laskenut kriittisen rajan alapuolelle ja ilman jäähdyttyä rottien pesät ullakoilla ja kivijaloissakin säilyivät pitkään riittävän lämpiminä. Toiseksi ja ennen kaikkea sama mikrobi, joka aiheuttaa kammottavat paiseet, tunkeutuu - ja kernaimmin juuri kylmällä ilmalla - keuhkoihin, ja keuhkorutto taas siirtyy ihmisestä toiseen lämpötilasta riippumatta. Suurten epidemiojen aikana rotat kuolivat miltei sukupuuttoon, ja sen jälkeen mikrobeja levittivät ensi sijassa ihmiset. Nämä olivat myös vastuussa taudin kulkeutumisesta paikkakunnalta toiselle, sillä rotat eivät liiku pitkiä matkoja paitsi vapaalippulaisina laivoissa.

Meidän aikanammme tunnetuista epidemioista kehitysmaissa tiedetään, että noin puolet paiseruttoon sairastuneista kuolee ja että keuhkorutto tappaa armotta jokaisen; myös basillien ylenpalttinen lisääntyminen joissakin yksilöissä aikaansaa myrkytyksen, joka vie väistämättä kuolemaan jo ennen näkyvien merkkien ilmenemistä. Verrattomasti tavallisin taudin muoto on kuitenkin paiserutto, ja sen aiheuttamien tummien ajosten mukaan musta surma sai nimensä.


Eino Jutikkala. Kuolemalla on aina syynsä


Historian Nettilehti http://www.otavanoppimateriaalit.net/nettilehti