KNOSSOKSEN LOISTOA

Länsimaisen kulttuurin kehto

Suunnilleen 4000 vuotta sitten Kreetalla elettiin loistavaa aikaa. Knossoksen valtavassa palatsissa oli osapuilleen 1000 huonetta. Rakennuksissa oli käymälät, kylpyhuoneet ja täydellinen viemärijärjestelmä. Ihmiset elivät päällisin puolin rauhallista ja mukavaa elämää. Knossos ja Kreeta olivat itäisen Välimeren tärkeä kauppakeskus. Monet historioitsijat ovat sitä mieltä, että Kreetaa voidaan pitää länsimaisen kulttuurin kehtona.
Ensimmäisten mantereelta lähteneiden muuttajien arvellaan saapuneen hedelmällisten laaksojen ja suurten metsien Kreetalle jo noin 8000 eKr. Toimeentulo hankittiin maataloudella ja kalastuksella. Asumukset olivat aluksi yksinkertaisia majoja ja taloja. Egyptin ja Mesopotamian kanssa ryhdyttiin käymään kauppaa, ja niin elintaso kohosi asteittain. Knossosta ja Kreetaa hallitsemaan nousi ns. minolainen kulttuuri, ja n. 2000 eKr. Kreeta oli itäisen Välimeren kauppakeskus. Tässä vaiheessa ryhdyttiin rakentamaan kuninkaanpalatseja.

Suunnilleen 1700 eKr Knossos sortui ilmeisesti maanjäristyksessä, mutta palatsit rakennettiin uudelleen. Uudesta Knossoksesta tuli Kreetan todellinen mahtikeskus ja saaresta suurvalta. Parisataa vuotta kestäneen loistokauden aikana minolaiset loivat ennennäkemättömän elintason ja hyvinvoinnin. Uusi katastrofi kohtasi kuitenkin Kreetaa n. 1500 - 1400 eKr., ja muinaisesta suurvallasta jäi jälkipolville vain muutamat Homeroksen antamat tiedot.

Arvoituksellinen Knossos herää uudelleen

1800-luvun loppupuolella saksalainen Heinrich Schliemann löysi Troijan kaupungin. Nyt heräsi kysymys, olivatko kreikkalaisessa mytologiassa esiintyvät paikat todella olleet olemassa. Mies, joka uskoi asian olevan näin, oli englantilainen arkeologi Sir Arthur Evans. Vuonna 1900 hänellä oli kerrottavana hämmästyttävä uutinen: Knossoksen palatsi oli löydetty. Sir Arthur aloitti kaivaukset, jotka kestivät lähes 30 vuotta. Tulokset olivat suorastaan uskomattomia. Tutkijat löysivät siihen saakka tuntemattoman korkeakulttuurin jäännökset. Mitä pitemmälle kaivaukset edistyivät, sitä enemmän löydökset herättivät kysymyksiä. Mihin valtavaa jättiläispalatsia oikein oli käytetty? Oliko se kuninkaallinen rakennus? Oliko koko palatsi pyhä paikka, toisin sanoen jonkinlainen temppeli? Varsinaiset temppelit nimittäin puuttuivat Knossoksesta, mikä oli hieman outoa, koska kaikkia muita kulttuureja tutkittaessa löydettiin aina myös temppeleitä. Entä haudattiinko kuolleet kylpyammeisiin? Mikä oli katastrofi, joka tuhosi tämän loistavan kulttuurin?

Ihmetystä on herättänyt myös se, että terrakottan punaiset pilarit oli aina asetettu paksumpi pää ylöspäin eli päin vastoin kuin oli yleensä tapana. Kaikkien pilareiden materiaali oli puuta. Erään kenties hieman kaukaa haetun teorian mukaan puita ei uskallettu asettaa paksumpi pää alaspäin, koska niiden pelättiin taas alkavan kasvattaa juuria. Kuninkaan valtaistuin, joka luultavasti on maailman vanhin, oli valmistettu alabasterista. Sen muoto kuitenkin ihmetyttää historioitsijoita. Miksi varsinainen istuin oli kallistettu taaksepäin? Kylpyammeita tutkittaessa huomattiin, että joistakin puuttui vedenpoistoaukko. Miksi? Palatsialueelta löydettiin myös miehen korkuisia jättiläisruukkuja, jotka osoittavat kreetalaisten olleen eteviä keramiikan valmistajia. Mutta käytettiinkö niitä säilytysastioina vai ruumisarkkuina, jonne vainaja pantiin istuvaan asentoon? Näitä kysymyksiä pohtivat arkeologit ja historioitsijat edelleen.