Keskiajan kaupunki

Näihin kasvaviin kaupunkeihin virtasi kaikenmoista kirjavaa väkeä ja niiden tiheä asutus sekä ahtaat puitteet tarjosivat laillisia oloja vastaan suunnatuille hyökkäyksille vaarallisia tyyssijoja. Rikollisuus saattoi levitä tänne kulkutaudin tavoin ja myrskytuulen voimalla tuhota koko yhteiskunnan. Kaupungissa oikeuden miekan täytyi olla teroitettu ja sen täytyi armotta iskeä siihen kurjaan, joka julkeni rikkoa lain käskyä. Kaikki kaupunginlait ovat ankarampia ja niissä käytetään useammin ruumiillisia ja henkirangaistuksia kuin vanhoissa maakuntalaeissa … Pyöveli on yhteiskunnan taistelun ilmaus. Hänen astumisensa historian näyttämölle on eräänlainen vallankumous. Jyrkkänä vastakohtana sukujen ja yksilöiden omankädenoikeudelle hän esiintyy kovana ja rotevana sen yhteiskunnan edustajana, joka tahtoi lakeja noudatettavan lakien itsensä takia … Pikkumaisesta, pedanttisesta kunniallisuudentunnosta oli syntyneiden yhteiskuntaryhmien kesken tullut todellinen ansarikasvi. Ammattikunnat olivat puhtaita, tahrattomia, turvallisia porvarisyhdistyksiä, joiden yksinoikeuksia ja koko kaupunkielämässä saavuttamaa valta-asemaa osaksi perusteltiin käsityön ja sen harjoittajien järkkymättömällä rehellisyydellä. Mutta koko muu maailma, jossa mestaaja toimi: hirsipuu, kaakinpuu, teloituspaikka ja kidutuslaitteet, rikolliset, hirsipuumiehet ja varkaat, oli epärehellisyyden tartuttamaa ja hapattamaa, ja sen takia kunniallisten ihmisten oli mahdoton vähäisimmässäkään määrin niihin asioihin puuttua.


Hugo Matthiessen, Bøddel og galgefugl, Frisch, Euroopan kulttuurihistoria II

Keskiajalla kaupunki-ilmakin haisi

Jos kaupunki-ilma antoikin vapauden keskiajalla, se ei missään tapauksessa tuoksunut hyvälle. Minkäänlaista varsinaista puhtaanapitolaitosta ei yleensä ollut. Jätekuopat olivat tavallinen käymälämuoto, eikä niitä tyhjennetty liian usein. Mutta ihmisten- ja eläinten ulosteita, ruuantähteitä ja muuta roskaa jäi myös lojumaan talojen väliin. Pinnalla pysyvä joutui katuojiin ja avoimiin viemäriojiin. Yöastiat kerrotaan tyhjennetyn kadulle yläkerran ikkunasta esimerkiksi Pariisissa … Viime vuosien laajat kaivaukset Yorkissa Englannissa ovat osoittaneet, että keskiajan kaupunki oli varsinainen kaatopaikka. Kovakuoriaiset, kärpäset ja muut hyönteiset viihtyivät jätteissä, samoin rotat ja täit, ja niiden joukossa oli monia ihmisen loisia ja taudinkantajia. Keskiajan huonojen terveydenhoito-olojen on täytynyt osaltaan vaikuttaa siihen, että kuolleisuus oli syntyvyyttä suurempi. Kaupunkien väkiluvun kasvuun tarvittiin siksi alituista muuttoliikettä maaseudulta. Kaupunkien voimakas kasvu sydänkeskiajalla osoittaa, etteivät sydänkeskiajan terveydelliset olot pelottaneet asukkaita.

Suuri maailmanhistoria 5

Keskiajan koulut

Monella tavoin ihania ovat sivistyksen hedelmät, sillä ne raivaavat tieltä vaikeuksia, jotka aiheutuvat paikan ja ajan etäisyydestä, lähentävät ystäviä toisiinsa ja estävät arvokkaita asioita asioita häviämästä. Taidot olisivat unohtuneet, lait lakanneet vaikuttamasta, uskonnolliset laitokset sortuneet eikä edes kieltä osattaisi enää käyttää oikein, ellei Jumala olisi armahtanut ihmisiä ja antanut heille sivistystä. Kuka tuntisi Aleksanterin ja Caesarin tai voisi ihailla stoalaisia tai peripateetikkoja, elleivät kirjailijat olisi antaneet heidän nimilleen loistetta? Kenenkään maine ei säily ilman kirjallisuutta. Lisäksi opinnot suovat lohdutusta suruun, iloa puutteenalaisille ja vaatimattomuutta niille, jotka elävät yltäkylläisyydessä.


Johannes Salisburyläinen Chartresin katedraalikoulusta.
Gerholm - Magnusson, Ajatus, aate ja yhteiskunta