KAHDENTOISTA TAULUN LAKI


Roomassa varhaisimmat oikeusnormit olivat pyhiä, jumalten antamia ja muuttumattomia. Uusia oikeussääntöjä syntyi siten, että kuninkaat saivat ilmestyksiä. Rooman vanhin tunnettu laki, kahdentoista taulun laki, syntyi vuoden 450 eKr. vaiheilla. Kokoamisesta vastasi kymmenen miestä (Decemviri), joille työn ajaksi oli siirretty myös poliittinen valta. Se laadittiin plebeijien vaatimuksesta ja asetettiin 12 vaskitauluun kaiverrettuna kaikkien nähtäväksi Rooman Forumille. Tarkkaan ottaen lex oli laki, jonka kansa oli säätänyt virkamiesten esityksestä. Vuodesta 286 lähtien lait säädettiin kansankokouksessa, jossa luotiin kansaa kokonaisuutena koskevaa oikeutta. Yksityisoikeus kehittyi oikeusviranomaisten ja lakimiesten yhteistyönä. Keisariajalla kansankokoukset eivät enää säätäneet lakeja vaan senaatin päätöksiä alettiin pitää lakeina.

Roomalaisen oikeuden periaatteita
Epävarmoissa tapauksissa täytyy tuomarin tehdä ratkaisu syytetyn puolesta.
Ketään ei saa tuomita häntä kuulematta.
Ketään ei saa rangaista pelkistä ajatuksista.
Ketään ei rangaista kahdesti samasta teosta.
Pakolla puristettua tunnustusta ei voida pitää pätevänä.
Riita-asiassa on kuunneltava kumpaakin osapuolta.
Kahdentoista taulun laki
Jos asianomistaja syyttää syytettyä oikeudessa, tämän täytyy saapua sinne. Jollei hän tee niin, asianomistajan täytyy hankkia itselleen todistaja. Vasta sen jälkeen hänet voidaan pakottaa väkisin tulemaan.

Jos sairaus tai vanhuus on syynä syytetyn saapumasta kieltäytymiseen, asianomistajan täytyy antaa kuormajuhta käytettäväksi. Jos syytetty jatkuvasti kieltäytyy, asianomistaja ei ole velvollinen asettamaan katettuja vaunuja käytettäväksi.
Jos joku lyö toisen raajarikoksi, hänelle itselleen pitää aiheuttaa sama, ellei hän sovi vahingonkärsineen kanssa.
Jos joku kädellä tai kepillä murtaa vapaan henkilön luun, hänen pitää hyvitykseksi maksaa tälle 300 naulaa pronssia, ja jos se on orja, 150 naulaa pronssia.

Jos joku päällekarkauksella aiheuttaa toiselle lievähkön ruumiinvamman, häntä pitää sakottaa 25 naulaa pronssia.
Jos isä kolmasti jättää poikansa myytäväksi, olkoon poika vapaa isän vallasta.
Jos joku käskee vaimonsa korjaamaan pois tavaransa, ottakoon tältä myös avaimen ja ajakoon hänet pois talostaan.
Nainen olkoon isänsä, aviovaimo miehensä holhouksen alla.
Jos joku antaa väärän todistuksen, syöstäköön hänet alas Tarpeian kalliolta.
Myyty ja luovutettu tavara tulkoon ostajan omaisuudeksi vasta sitten, kun ostaja on myyjälle maksanut sen hinnan tai muulla tavalla tämän hyvittänyt.

Älköön kukaan ottako korkoa enemmän kuin1/12 pääomasta.
Öiseen aikaan älköön kaupungissa liikuttako joukkoina.
Se joka yllyttää vihollista tai luovuttaa kansalaisen vihollisen käsiin, tulkoon kuolemalla rangaistuksi.
Ilman tuomiota älköön ketään surmattako.

Historian Nettilehti http://www.otavanoppimateriaalit.net/nettilehti