AUGUSTUS 27 eKr. - 14 jKr.

Augustuksen selostus omasta urastaan

Yhdeksäntoistavuotiaana varustin omasta aloitteestani ja omin varoin sotajoukon. Sen avulla vapautin Rooman yhden puolueen vallasta. Senaatti kunnioitti minua tämän takia ottamalla minut jäsenekseen, antoi minulle konsulin arvon ja teki minusta armeijan ylipäällikön. Samana vuonna kansa valitsi minut konsuliksi ja uskoi tehtäväkseni järjestyneiden olojen palauttamisen valtioon. Olen käynyt sotaa maalla ja merellä kautta koko maailman, ja kun olen voittanut, olen antanut armon kaikille sitä pyytäneille, sillä tahdon mieluummin säilyttää kuin tuhota ne kansat, jotka turvallisesti voi säästää.

Noin puoli miljoonaa roomalaista seisoi lippujeni alla. Suuren osan näistä (yli 300 000) olen antanut asettua asumaan siirtokuntiin, kun heidän palvelusaikansa on loppunut. Olen antanut heille maata tai rahaa palkinnoksi sota-ansioistaan. Sotieni aikana olen ottanut 600 suurempaa laivaa saaliiksi. Kaksi kertaa olen pitänyt pienen triumfikulkueen, kolme kertaa suuren, ja 21 kertaa minut on otettu vastaan voittajana. Ja neljä kertaa olen jopa kieltäytynyt triumfiraattorille kuuluvasta vastaanotosta. Minun tai sotapäälliköitteni sankaritekojen vuoksi senaatti päätti 55 kertaa pitää kiitosjumalanpalveluksen. Triumfikulkueissa olen kuljettanut yhdeksää kuningasta tai kuninkaanpoikaa vankina vaunujeni edellä.

Sekä kansan että senaatin tarjoamaa yksinvaltaa en ole ottanut vastaan. Kun oli suuri puute viljasta, tulin apuun niin että muutamassa päivässä koko kansa pääsi nälkäkuoleman pelosta. Silloin minulle tarjottiin elinikäistä konsulin arvoa, jonka torjuin. En liioin tahtonut ottaa vastaan mitään muuta virkaa, jota minulle on tarjottu vastoin esi-isieni tapoja. Minun aloitteestani säädettyjen uusien lakien avulla olen jälleen saattanut voimaan monia isiemme vanhoja tapoja, joita on liian kauan laiminlyöty, ja olen itse monin tavoin ollut jälkimaailmalle hyvänä esimerkkinä. Herruuteni aikana suljettiin Januksen temppelin portti kolme kertaa. Se tarkoitti, että rauha vallitsi kaikkialla Rooman valtakunnassa. Tämä oli tapahtunut kaksi kertaa kaupungin perustamisesta syntymääni saakka.

Olen rakennuttanut uuden talon senaatille sekä useita temppeleitä, ja olen uudistuttanut Capitoliumin ja Pompeiuksen teatterin suurin kustannuksin. Sitä paitsi olen huolehtinut monin paikoin huonossa kunnossa olleiden vesijohtojen kunnostamisesta ja parantamisesta. Teitä ja tärkeitä siltoja olen kunnostanut. Roomassa on pidetty gladiaattorikisat nimissäni kolmesti. Niissä taisteli noin 10 000 ihmistä. Kaksi kertaa olen kutsunut kansan painiotteluun ja 27 kertaa olen järjestänyt sirkusnäytäntöjä. Tähän voidaan kuitenkin lisätä 26 afrikkalaisten eläinten jahtia Forumin sirkuksessa tai teatterissa. Noin 3500 eläintä tapettiin. Tiberin toisella puolella annoin järjestää meritaistelun, jossa taisteli yli 30 laivaa ja noin 3000 miestä. Vaikka kansalaiset olivat luovuttaneet minulle kaiken vallan, jätin sisällissodan loputtua valtion jälleen Rooman senaatin ja kansan hallittavaksi. Tästä kiitokseksi minulle annettiin senaatin päätöksestä nimi Augustus, kunnianarvoinen, ja taloni ovi koristeltiin laakeriseppelein. Siitä lähtien vaikutusvaltani oli suurempi kuin kenenkään toisen. Mutta minulla ei ollut suurempaa valtaa kuin kenelläkään niistä kansalaisista, jotka joskus hoitivat jotakin virkaa yhdessä kanssani. Lopulta senaatti ja koko Rooman kansa nimittivät minut isänmaan isäksi. Tämän olen kirjoittanut vanhuudenpäivinäni, 76. elinvuotenani.

Combi, Maailmanhistoria 1

Toisenlainen kuva Augustuksesta

Vastakkaista kantaa edustavat taas väittivät seuraavaa. Velvollisuudentunto isää kohtaan ja kansallinen hätätila olivat olleet pelkkiä verukkeita. Todellisuudessa hän oli vallanhimon kannustamana yllyttänyt rahalahjoin veteraanisotilaita, koonnut armeijan vaikka oli vielä nuorukainen ja vailla virallista asemaa, lahjonut puolelleen konsulin legioonia ja teeskennellyt tukevansa senaatin puoluetta. Pian sen jälkeen hän oli ottanut haltuunsa senaatin päätöksellä myönnetyt preetorin tunnukset ja oikeudet … Sitten hän oli pakottanut vastahakoisen senaatin nimittämään itsensä konsuliksi ja kääntänyt joukot, jotka hän oli saanut Antoniuksen varalle, valtiota vastaan. Kansalaisten proskriptiot ja maatilojen pakkoluovutukset olivat olleet vastenmielisiä niillekin, jotka panivat ne täytäntöön … Edelleen väitettiin, että Augustus oli tehnyt jumalien palvonnan tarpeettomaksi halutessaan, että häntä itseään kunnioitettaisiin temppeleissä jumalana. Hänet piti siellä kuvata jumalaksi puettuna, ja pappien tuli huolehtia hänen palvonnastaan. Hän ei ollut nimittänyt Tiberiusta seuraajakseen kiintymyksestä tai kansallisen edun vuoksi. Tuntien Tiberiuksen ylimielisyyden ja julmuuden hän oli tavoitellut omaa kunniaansa seuraajan ollessa niin kehnon itseensä verrattuna.

Tacitus, Keisarillisen Rooman historia