Kustavilaisen ajan perustuslait  (vuoden 1772 hallitusmuoto ja vuoden1789 yhdistys- ja vakuuskirja)

KUNINGAS

Hallitsi, valtaneuvosto ja virkamiehet yksin hänelle vastuussa.
Ulkopolitiikan hoito, ei saanut kuitenkaan aloittaa hyokkäyssotaa.
Sai antaa taloudellisia ja hallinnollisia asetuksia, yleisen lain muuttaminen tai säätäminen tehtävä yhdessä säätyjen kanssa.
Määräsi valtionvarain käytöstä, ei verosuostuntaa ilman säätyjen lupaa.
Nimitti virkoihin ja jakoi aatelisarvoja.
Kutsui halutessaan valtiopäivät koolle.

Vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirjan lisäykset:
Sai aloittaa hyokkäyssodan.
Määräsi valtaneuvoston kokoonpanosta.
Pystyi säätämään uusia lakeja ilman säätyjen suostumusta.
Valtionhallinnon täysi hallinta.

VALTANEUVOSTO

Kuningas nimitti ja erotti, olivat vastuussa toimistaan vain hallitsijalle.
Voi neuvoa hallitsijaa, hallitsijan ei tarvitse ottaa neuvoja huomioon.
Toimi oikeusrevisiona (korkein oikeus).

Vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirjan lisäykset:
Käytännössä lakkautettiin, koska uusia neuvoksia ei määrätty poistuvien tilalle.

VALTIOPÄIVÄT

Verotusoikeus (osittainen).
Veto-oikeus hyokkäyssodan varalta.

Vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirjan lisäykset:
Mukana lainsäädäntötyössä (osittain).
Vaikutusmahdollisuuksina säätyvalitusten tekeminen ja valiokuntatyössä mukana oleminen.
Hallitsija ei pysty aina murtamaan yksimielisten (neljä säätyä) säätyjen päätöksiä.

Karonen, Pohjoinen suurvalta (2.p. 2001) s. 479