Keisarillisen Majesteetin Armollinen asetus kunnallishallituksesta kaupungissa.

Annettu Helsingissä, 8 p:nä Joulukuuta 1873.

Me ALEKSANDER Toinen, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsewaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäwäksi: Suomenmaan Säätyjen suostumuksella, tahdomme Me armossa wahwistaa seuraawan asetuksen kunnallishallituksesta kaupungissa:



1 §.

Jokainen kaupunki aluspiirinensä on itsekseen erinäinen kunta, jonka jäsenet saawat tämän lain mukaan hoitaa yhteisiä järjestys= ja talous=asioitansa, sitä myöten kuin nämät, woimassa olewain asetusten nojalla, eivät ole julkisen wirkakunnan käsiteltäwiä.
Kirkollisten asiain käyttelemisestä on erikseen säädetty.



3 §.

Kaupunkikunnan jäsen on jokainen, jolla kaupungissa on porwarin=oikeus; joka harjoittaa kauppaa, wapriikkiliikettä, hantwärkkiä taikka muuta weroitettua elinkeinoa kaupungissa tai sen aluspiirissä; joka siellä on talon, tontin tai maan omistaja; taikka jolla laillisesti on asuntonsa ja kotonsa kaupungissa.



4 §.

Kaupunkikunnan päätöswaltaa käyttävät kunnan siihen oikeutetut jäsenet joko raastuwankokouksessa, taikka walittuin kaupungin=waltuusmiesten kautta.
Toimeenpaneminen ja hallinto on, Maistraatin walwonnan alla, rahatoimikamarin ja niiden erinäisten lautakuntain, hallitusten tai henkilöin huomassa, jotka raastuwankokous taikka kaupungin=waltuusmiehet sitä tarkoitusta warten walitsewat.



5 §.

Niissä kaupungeissa, joissa on enemmän kuin kaksituhatta asukasta henkikirjan mukaan, on kunnan päätösvalta annettawa kaupungin=waltuusmiehille.

Suomen suuriruhtinaanmaan Asetus=kokous Wuodelta 1873 n:o 40, Helsinki 1874
Ote kansakouluasetuksesta 1866

Historian Nettilehti http://www.otavanoppimateriaalit.net/nettilehti