Kieliasetus 1863

Me Aleksander Toinen, Jumalan Armosta, Keisarija Itsevaltias koko Venäjänmaan yli, Puolanmaan Tsaari sekä Suomen Suuriruhtinas, y.m., y.m., y.m., teemme tiettäväksi: niiden hakemusten ja esitysten johdosta, joita Suuriruhtinanmaan suomalainen väestö tuo tuostakin on Meille laittanut, ja kuin aina olemme halulliset edistämään kaikkea, joka voi olla suomalaisten alamaistemme hyödyksi ja menestykseksi, olemme Me, samalla jättääksemme heille pysyväisen muiston käynnistämme Suuriruhtinanmaassa, Armossa säätäneet seuraavaisesti:

1:ksi. Vaikka Ruotsin kieli edellensä pysyy maan virallisena kielenä, julistetaan Suomen kieli kuitenkin yhtä oikeutetuksi edellisen kanssa kaikissa semmoisissa asioissa, jotka välittömästi koskevat maan nimen-omaan suomalaista väestöä; jonka johdosta suomenkielisiä kirjoituksia ja asiakirjoja tästä lähin pitää esteettömästi kaikissa Suomenmaan tuomio-istuimissa ja virastoissa vastaan otettaman.
2:ksi. Viimeistäänki lopulla vuotta 1883 pitää Suomen kielen oikeus, semmoisena kuin se tässä ylempänä on myönnytetty ja määrätty, oleman täydessä voimassaan niidenki asiakirjain suhteen, joita tuomio-istuimista ja virastoista suoritetaan; kuitenki niin, että ne alatuomarit ja muut virka- ja palvelusmiehet, joilla nyt on semmoinen taito Suomen kielessä ja harjaantumus sen kirjoittamisessa, että voivat sillä kielellä suorittaa pöytä- ja asiakirjoja, jo kohta saavat siihen ruveta niissä tapauksissa, kuin heitä siihen pyydetään, ja

3:ksi. Suomenmaan Senaattimme toimeksi jätetään, tykönämme alamaisuudessa ehdotella, millä tapaa ja missä järjestyksessä Suomen kieli jälettäisin on pääsevä sisälle ja sitä voitanee käyttää maan oikeustoissa ja virkakunnissa, ynnä ne muut hankkeet ja toimet, jotka tulevat seuraamaan tästä Armollisesta asetuksestamme. Jota kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingistä, 1 p:nä Elokuuta 1863.


Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan
ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:


    Lars Sackleen    C. Cronstedt
    M. V. Nordenheim    Clas Nordenheim
    A. L. Born    Joh. Er. Bergbom
    A. F. Munck    Pehr Peterson
    K. Furuhielm    Joh. Granlund
    F. Edelheim    Seb. Gripenberg
    G. F. Rotkirch    Eugen von Knorring

J. Snellman

Mikko Juva, Vilho Niitemaa, Päiviö Tommila (toimittajat), Suomen historian dokumentteja 2, Keuruu 1970