Keskushallinto 1540-luvulta vanhemman Vaasa-kauden loppuun

HALLITSIJA

Nimittää ja erottaa avustajansa.

HALLITSIJAN LÄHIMMÄT AVUSTAJAT

Lähimmät avustajat valittiin yleensä ylhäisaatelistosta, mutta esimerkiksi Kustaa Vaasan saksalaiskaudella, Eerik XIV:n ja Kaarle-herttuan aikana hallitsija hoiti maan asioita paljolti niin sanotun sihteerihallinnon eli alhaissyntyisistä miehistä kootun virkamiesryhmän kanssa.

Drotsi (= ylin oikeusviranomainen)* (Hovimestari)
Kansleri (= kanslian johtaja)" (Hovikansleri)
Veromestari (= kamarin päällikko)* (Superintendentti)
Marski (= rnaa-armeijan ylipäällikkö)* (Sotaneuvos)
Amiraali (= laivaston n ylipäällikkö)*
Asemestari* (Oikeuslaitoksen valvoja)
(Hallintoneuvos – regementsråd)

* = Virka vakiintui Kaarle IX:n aikana, ()= Virka katoaa aikakauden kuluessa

VALTANEUVOSTO

Valtaneuvokset (30 – 40), ylhäisaatelistoa. Hallitsijan päätettävissä, tarvitsiko neuvoja vai ei.

TÄRKElMMÄT KESKUSVIRASTOT

Kanslia

– Ruotsalainen osasto
– Saksalainen osasto

Virkamiehet:

Kansleri

Kirjureita

Tehtävät:
Asiakirjojen laatiminen, kopiointi, säilyttäminen, kirjeenvaihto  (valtakunnan registatuura)

 Kamari

– Tilikamari
– Laskukamari

Virkamiehet:

Kamarimestari/-neuvos (myöhemmin veromestari)

Kamreeri
Kirjureita

Tehtävät:
Tilikamari: Veronkanto
Laskukamari: Voutien tilien tarkastus

Karonen, Pohjoinen suurvalta (2.p. 2001) s. 474

Historian Nettilehti http://www.otavanoppimateriaalit.net/nettilehti