Kekkosen kirje Suomen Sosialidemokraatin päätoimittajalle 1974

Suomen Sosialidemokraatin Päätoimittaja 18/11 1974

Herra Päätoimittaja,

En ole vuosikausiin lukenut pakinoitsijanne nimimerkki Simpan tuotantoa. Tämä sen vuoksi, jotta voisin säilyttää kuvan siitä, että sos.dem.puolue on maamme virallisen ulkopolitiikan kannalla. Mutta kun nimimerkin takana tiettävästi oleva maisteri Simo Juntunen ei rajoitu esittelemään mielipiteitään ainoastaan lehtenne palstoilla, joudun varovaisuudestani huolimatta lukemaan hänen tekstiään muualta.

Äskettäin on toimittajanne Juntunen käynyt julistamassa käsityksiään Suomen puolustusvoimien reserviläisille. Turun Päivälehden mukaan (lainaukseni on Tiedonantajasta) herra Juntunen on mm. lausunut maan reserviläisille seuraavaa:

En tiedä, ovatko presidentin yritykset kirjoittaa uudelleen Suomen historiaa masentavia vai säälittäviä. - - -. Vai maksammeko öljylaskumme myymällä historiaamme.
Se, mitä maisteri Juntunen sanoo Suomen historian uudelleenkirjoittamiseksi, tarkoittaa tietääkseni ns. ajopuuteorian hylkäämistä. Niiden tietojen perusteella, jotka sisältyvät esim. Kustaa Vilkunan julkaisemiin artikkeleihin, ei suurinkaan pölkkypää voi enää väittää vääräksi sitä, että pienehkö suomalainen johtoryhmä teki salaisen sopimuksen natsi-Saksan kanssa Suomen osallistumisesta Hitlerin hyökkäyssotaan kesällä 1941.

Maisteri Juntunen leimaa minun mielipiteeni masentaviksi tai säälittäviksi. Henkilönä hän saa olla minusta mitä mieltä tahansa, mutta johtavan hallituspuolueen päällimmäisenä skribenttinä häneltä voisi odottaa myönteistä suhtautumista ulkopolitiikkaamme.

Kuten tiedämme sos.dem. ministerin johtaman ulkomaankaupan piirissä on vaikeuksia, joita kuvaa maksutaseen miljardivajaus. Olisi voinut toivoa, että maisteri Juntunen olisi jättänyt ainakin tämän arkaluontoisen alueen rauhaan. Hän kuitenkin kohdistaa häjyimmän syytöksen ulkomaankauppaamme kohtaan vihjaamalla, että me maksamme öljylaskuamme myymällä historiaamme. Tämä on niin edesvastuutonta ja törkeää puhetta, että jään odottamaan, miten lehtenne sen voi hyväksyä.

Urho Kekkonen, Kirjeitä myllystäni 2