Elisabetin manifesti 1742

Manifest.

Jumalan Armost,

Me ELISABETH Ensimeinen

Kaysarinna ja Yxinhaldia coco Wänäjän

maan ylitze, etc. etc. etc.

TEemme tämän cansa tiettäwäxi yhtäisesti caikille, ja itze cullengin Sädylle ja Manasuwaisille erinomaisesti, cocko Suomen Ruchtinacunnas.

Cuinga wärällä tawalla ja muodolla Ruotzin valdacunda jo mutamia ajastaickoia owat ylös ajattelet sota Wänäjän Waldacunda wastan, ja nyt wihdoin Sota asens Neitä wastan asettanet, sen cuoco Mailma ja itze Ruotzin Waldacunnan alimmaiset golla puhdas ymmärrys ja päran Ajatus on, hawaitze ja eij wastan sanoa taida, ja on pitckällinen sälitös elli edes asettaminen nijn paljon wähembi tarpellinen, cuin jo

tämän sodan alussa Wänäjän Sota aset Jumalan Siunauxen cautta owat sälckiäst osottaneet, ättä Jumala wäriä Edes ottamisia ej coskan auta, ja wäris Rijdois ja capinois ainoastans totuden ja oickeuden puolen Hänen awullans ja Woimallisel cädelläns aina tucke ja autta. Ne olemme sisällen astumisessa Meidän Kaysarilliselle Pärindö ijstumelle nijn hyfwin uskollisessa tåivossa mäidan Naburimme cansa Rauhassa ja ystäwydessä elä, ja mäidän alimmaisemme sisällisellä ja ulckonaisella lewollisudella meidän Waldacunnassam pysywässä hywässä tilassa

wahwista ja edesautt.a, cuin myös erinomaisest Meidän Naburim Ruotzin Wa.ldacunda häidän alamaisians wastan alati hyfwätachtoisudem tämän pällä seisowaisen Soäan ja sen pälle seuramisen Mollemmin puolin Alimmaisten lisändywäistä turmellusta ja wiattoman weren ulos wuodattamista murhella pärän ajatellut, ja sillä wälillä Neidän puoleldam emme jälclcen jättänet, caickella mahdollisella tawalla murhetta pitä, että tämä Sodan tuli, ja Jumalalle celpamatoin hyödytöin Wihollisuus loppuns sais, ja jällens Rauhan edes asettamisen cauta se ändinen Naburillinen Ystäwys ja Caicillen hyödyllinen lewollisus yhden pysywäisen ja wahwan perustuxen pälle asetetuxi ja pätetyzi tulis. – – ja caiki Sodan Narat ajallans estetyxi, ja yxi

Jumalalle kelpawainen ja ottollinen Rauha pätetyxi tulis.

Me olemme tässä mäidän hyfwän tachoisudem toiwotuxes nijn paljon enämmen wahwistetut, cuin tiettäwä on, että tain caldainen wära ja perustamatoim Sota eij caickein Sätyin ja alimaisten yhteisellä suosiolla Ruotzin Waldammalda alotettu ole, mutta suri osa sitä wastan seisonet, nijn cuin ne, jotcka pärän ajatellet mingen wahingollinen hyödytys taincaldaisen wärän Sodan alottamisen pälle seurawa on, ne tunnot.amat edes ottamiset sen caldaisilda Ihmisildä, jotcka Rauhan itze tahdolla Rikonet, – – ja nijn luonnellisella muodolla nijden samain seas So-Men asuwaiset löyty, jolla nijn paljon änämbi on sy toiwotta pickaista Sodan putosta, coska he caikein ensin owat waditut ulos seysoman wilattomast caikinaista waiwa, turmelusta ja. häwit.östä; jos he tässä Sodas alallans ja lewos itzens pois pidättäwet, ja Sodan warustamisest ja edes ottamisest itzens pois pidättä, ja eij wainolaisudella itzens mäidän Suota jouckom wastan cäytä, – – me wielä mieleläm Suomme, että usein njmitetty Sumen Ruchtinacunda, jos se itzens Ruotzin vallan allda poies eroittaman ajwoitettu on, nijncuin yxi wapa ja. eij cennengän wallan alla olewainen ma häidän omainne tykönä itze cäskenänne ylös asetta hallitukzen Sädyn, – – nijn cuin se häidän omaxi hyödytyxexi ja alati pysyvwäisexi wahwistuxexi, ja sen saman häidän oman tachtons päran asetetan, ja itze toiwåtta taitawat..

Jossa siwussa me häillen awuxi ja ylöes pitämisexi tässä häidän udes edes ottamisessans caikissa tiloissa – – autta tahdom, tällä tawalla ja näiden weli cappalten cautta taita Suomen ma, jos hee edes nimitetyllä tawalla ylös asettawat yhden oman wapan Hallituxen, jålla yxi raja Wänäjan ja Rutzin Waldacunnan wälillä, ja sillä muotå tulla Wapahdetuxi caickest Lewottomudest ja waiwast, jonga Ruotzin Waldacunda häillen matcansatta – – . Mutta jos wastoin Näidän paremba toiwom tämä mäidän hyfwätachtoisudem eij wastan otetuxi tulis – – Njn olemme Ne wastoin aicomistam waditut, usein njmetyn Ruchtinacunnan Tulen ja Mieckantäran cautta häwittämän - -

L. S.

Annettu Mosccous d. 18 Marti Cussa 1742 Elisabeth.

Suomen historian dokumentteja