Otteita asevelvollisuuslaista 1878

1 §.

Walta=istuimen ja isänmaan puolustukseksi jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asewelwollinen.

2 §.

Niin kauwan kuin maan sotalaitos on järjestettynä yleisen asewelwollisuuden perustukselle, owat kaikki rusthollit ja ruodut wapautetut sotaväkeä asettamasta ruotujako=laitoksen mukaan.

3 §.

Maan sotawoimana on:
a) wakinainen wäki, joka on alituisessa palweluksen toimessa;
b) reserwi, joka pääasiallisesti tarkoittaa wakinaisen wäen lisäämistä sotaa warten tarpeelliseen lukumäärään, ja
c) nostowäki, johon kuuluwat kaikki ne, jotka owat reserwissä aikansa olleet.

4 §.

Palvelukseen kutsuttujen asewelwollisten jako wakinaisen wäen ja reserwin wälille määrätään arwanheitolla.

5 §.

Wakinaisen wäen täydentämiseksi waadittawan miehistön lukumäärän säätää kunakin wuonna Keisari ja Suuriruhtinas Suomen Senaatin esityksestä. Sillä tawoin säädetty lukumäärä saatetaan Senaatin tietoon Keisarillisen käskykirjeen kautta Kenraalikuwernöörille.

6 §.

Arwanheittoon kutsutaan kunakin wuonna ainoastaan yksi ikäluokka maan asujamista, nimittäin ne nuorukaiset, jotka wuotena ennen sen wuoden Tammikuun 1 päiwää, jona kutsunta on tapahtuwa, owat täyttäneet yksikolmatta wuotta.

119 §.

Suomen Suuriruhtinaanmaan Kenraalikuwernööri, joka myös komentaa sitä Wenäjän sotaväkeä, joka saattaa olla maahan sijoitettuna, on Suomen armeijan Päällikkö.

120 §.

Suomen sotawäkeen kuuluwain Kenraalien, Taapi= ja Yli=upsierien sekä siwiili=wirkamiesten, niin myös ali=päällikkökunnan ja miehistön pitää olla Suomen kansalaisia.

121 §.

Rauhan aikana asettaa Suuriruhtinaanmaa wakinaista sotawoimaa aina wiiteen=tuhanteen miehen asti ali=päällikkökuntaa ja miehistöä, jaettuna eri aseille tarpeen mukaan ja sijoitettuna lääneihin maassa.

Suomen Suuriruhtinaanmaan Asetus=kokous Wuodelta 1878 n:o 26, Helsinki 1879