Eduskuntavaalit, ääntenlaskenta ja vaalitavan uudistamissuunnitelmat

Näissä tehtävissä tutustut vaalimatematiikkaan ja suunnitelmiin eduskunnan valinnan ehdotetuista uudistuksista.

1. Eduskunnan esittelysivuilla kerrotaan eduskunnan valinnasta.
   1. Mikä on eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä?
   2. Mitä voit tehdä, jos et pääse äänestämään varsinaisena vaalipäivänä?
   3. Milloin täytyy viimeistään täyttää 18 vuotta, että olisi äänioikeutettu?
   4. Moneenko vaalipiiriin Suomi on jaettu eduskuntavaaleissa?
   5. Mistä riippuu vaalipiirin kansanedustajien määrä?
   6. Miksi puolueen ääniharavan (eniten ääniä saaneen) vertausluku on suurempi kuin ehdokkaan henkilökohtainen äänimäärä?
   7. Mitä nimitys on Suomen eduskuntavaaleissa (myös kunnallisvaaleissa) käytettävällä ääntenlaskutavalla?
       
2. Tutustu Helsingin Sanomien artikkeliin "Monta tapaa valita kansanedustaja" (HS 4.3.2001)
   1. Mitä tarkoittaa poliittinen suhteellisuus?
   2. Mitä tarkoittaa alueellinen suhteellisuus?
   3. Missä muualla Suomen lisäksi käytetään d'Hondtin järjestelmää?
   4. Mitä tai keitä d'Hontin järjestelmä suosii?
   5. Mikä ongelma vaaliliitoista voi aiheutua?
   6. Mitkä puolueet Suomessa hyötyisivät tasauspaikkajärjestelmästä.
   7. Mitä todennäköisesti seuraisi siitä, että edustajat valittaisiin puolueiden koko maassa saamien äänien suhteessa?
       
3. Seuraavaksi siirrymme esimerkkiin ääntenlaskusta.
   1. Ääntenlasku alkaa puolueiden ehdokkaiden henkilökohtaisten äänten laskemisesta.
   2. Seuraavaksi lasketaan puolueiden äänimäärät.
   3. Kun puolueiden äänimäärät on laskettu, voidaan laskea ehdokkaiden vertausluvut.
      Puolueessa eniten ääniä saanut saa vertausluvukseen puolueen koko äänimäärän, toiseksi paras saa vertausluvukseen puolet puolueen äänistä, kolmas kolmasosan, neljän neljäsosan jne.
   4. Esimerkissämme vaalipiiristä valitaan viisi kansanedustajaa.
   5. Miten on mahdollista, että ehdokas Cb tuli valituksi vaikka hän sai vaalipiirissä kaikkein vähiten ääniä?
       
4. Kokeile ääntenlaskua tämän tehtävän avulla.
   (Suurenna alakehystä vetämällä hiirellä kehysten välissä olevaa rajaa.)
    
5. Eduskunnan valintaan saattaa tulla tulevaisuudessa muutoksia. Asiaa pohtii oikeusministeriön Vaalitoimikunta 2000, joka kysyy mm. puolueiden kantaa uudistukseen.
   Tutustu uudistussuunnitelmiin Helsingin Sanomien artikkelin avulla (HS 4.3.2001).
   1. Milloin uusi vaalijärjestelmä voisi olla ensimmäisen kerran käytössä eduskuntavaaleissa?
   2. Mitä tarkoittaa ns. piilevä vaalikynnys?
   3. Mitä tarkoittaa tasauspaikkajärjestelmä?
   4. Mitkä puolueet eivät olisi saaneet kansanedustajia vuoden 1999 eduskuntavaaleissa, jos niissä olisi ollut käytössä kolmen prosentin vaalikynnys?
   5. Monenko prosentin alle Suomen kristillisen liiton (SKL) äänimäärä on aina eduskuntavaaleissa jäänyt?
   6. Millä äänikynnyksen käyttöä perustellaan?
   7. Mikä on ns. Koivistoisen mallin perusidea?
       
6. Tutki taulukkoa, jossa on vertailtu ehdotettujen mallien antamia tuloksia vuoden 1999 eduskuntavaalien tulokseen. (Yhteenveto edustajapaikkojen jakautumisesta puolueiden kesken eri malleilla laskettuna, HS 4.3.2001)
   1. Millä perusteella Vihreät ja Vasemmistoliitto voivat lähteä yhteistyöhön vaalitavan muuttamiseksi?
   2. Mistä kolme suurinta puoluetta (Sdp, Kesk ja Kok) voisivat olla samaa mieltä?
   3. Mitä mallia eduskunnan kaikkein pienimmät puolueet todennäköisesti vastustavat?
7. Tutki edellisen taulukon alapuolella olevaa taulukkoa "Piilevä äänikynnys vaalipiireittäin 1999".
   1. Mistä vaalipiiristä puolueiden on helpoin saada ainakin yksi edustaja valituksi?
   2. Mistä vaalipiiristä puolueiden on vaikein saada ainakin yksi edustaja valituksi?
8. Tutki alinna olevaa taulukkoa "Puolueiden kannatus eduskuntavaaleissa 1983-1999%
   1. Kuvaile kolmen suurimman puolueen kannatuksen muutoksia eduskuntavaaleissa 1983-1999?
   2. Kuvaile Vasemmistoliiton, Perussuomalaisten, Ruotsalaisen kansanpuolueen ja Suomen kristillisen liiton kannatuksen muutoksia eduskuntavaaleissa 1983-1999?