Ulkomaankauppa

1. Avaa  Tilastokeskuksen graafi Tavaroiden tuonnin ja viennin volyymi 1860 - 1999. Kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin:
     
   1. Taulukon otsikko "Tavaroiden tuonnin ja viennin volyymi 1860 - 1999" kertoo graafin aloitusvuoden olevan 1860 ja lopetusvuoden 1999, joten sen perusteella ei voi sanoa, mikä tilanne on tänä vuonna.
        
   2. Katso mittayksiköt. Nehän ovat vuodet ja indeksi. Tässä indeksivuotena on 1926, mikä merkitsee sitä, että voidaan tarkastella viennin ja tuonnin volyymiä (määrää) eri vuosina vuoteen 1926 verrattuna. Voidaan myös verrata esim. vuoden 1980 viennin ja tuonnin määrää vuoteen 1950. Koska indeksin perusvuoden (1926) luku on 100, esim. 500 (500/100=5) kertoo viisinkertaisesta määrästä, 1000 kertoo kymmenkertaisesta (1000/100=10) määrästä.
         
2. Palaa takaisin graafiin Tavaroiden tuonnin ja viennin volyymi 1860 - 1999.
      
   1. Miten viennin ja tuonnin määrä (volyymi) on yleisesti ottaen kehittynyt 1860-1999?
   2. Mistä johtui notkahdus vuodesta 1914 alkaen?
   3. Mistä johtui notkahdus vuodesta 1929 alkaen?
   4. Mistä johtui notkahdus vuodesta 1939 alkaen?
   5. Mistä johtui notkahdus vuodesta 1990 alkaen? 
         
3. Mitä tarkoittavat käsitteet kauppatase ja vaihtotase? (Helsingin kauppakorkeakoulun sanasto).
      
4. Tutki Suomen Pankin graafia kauppataseesta ja vaihtotaseesta. 
      
   1. Millainen yhteys näyttää olevan kauppa- ja vaihtotaseella?
   2. Mitä merkitsi Suomen kansantaloudelle se, että vaihtotase on positiivinen (0-rajan yläpuolella)?
          
5. Tutki Tilastokeskuksen taulukkoa vienti- ja tuontituotteista.
      
   1. Mitkä olivat viime vuonna kolme tärkeintä vientituotetta?
   2. Mitkä olivat viime vuonna kolme tärkeintä tuontituotetta?
        
6. Suomen Pankin graafista Vienti toimialoittain näet Suomen tärkeimmät vientialat.
   (Huom! Graafi kertoo teollisuuden alojen keskinäisen osuuden. Graafin kääntyminen laskuun ei tarkoita välttämättä teollisuudenalan viennin vähenemistä vaan sen osuuden vähenemistä toisiin verrattuna. Huomaa myös, että elektroniikkateollisuus (esim. kännykät) luetaan metalliteollisuuteen kuuluviksi.)
      
   1. Miksi metalliteollisuuden osuus Suomen viennistä on kasvanut vuoden 2001 alkuun saakka?
   2. Mitä muuta kuvio kertoo?
        
7. Suomen viennin aluejakauma kertoo maaryhmittäin, minne vientimme suuntautuu. (Suomen Pankki)
   
   1. Miten suuri on euroalueen maiden osuus viennistämme? 
   2. Mitkä maat kuuluvat euroalueeseen?
   3. Mitkä ovat muut EU-maat, jotka eivät kuulu euroalueeseen?
         
8. Avaa Suomen Pankin sivuilta graafi Suomen ulkomaankauppahinnat. 
   Vienti- ja tuontihintojen suhdetta mitataan vaihtosuhteella. Vaihtosuhde paranee, kun vientihinnat nousevat rivakammin kuin tuontihinnat.
   
   1. Miten tuontihinnat ovat kehittyneet vientihintoihin verrattuna vuodesta 1997 lähtien?
   2. Miten vaihtosuhde on kehittynyt vuodesta 1998 lähtien? 
   3. Mitä kehityssuunta tarkoittaa?
        
9. Avaa Tilastokeskuksen uutinen tuonti- ja vientihinnoista (17.10.2003)
   1. Paljonko vientihinnat laskivat syyskuusta 2002 syyskuuhun 2003?
   2. Mistä lasku erityisesti johtui?
   3. Paljonko tuontihinnat laskivat syyskuusta 2002 syyskuuhun 2003?
   4. Mistä lasku erityisesti johtui?