Maakirjakartat

Varsinaiset maakirjakartat ovat 1630-1650-luvulta. Ne tehtiin valtion edun valvomiseksi, esimerkiksi verotulojen saamisen takia. Verovapaita aatelisten tiloja ei sen vuoksi tarvinnut merkitä muistiin. 1680-luvulla alkoivat verollepanomittauksia varten tehtävät kartoitukset, joissa entistä tarkemmin merkittiin muistiin niityt ja jopa metsät. Kartta-aineisto ei enää sisällä 1700-luvun isojakotoimituksia. Karttojen ulkoasusta oli tarkat määräykset, mm. pellot merkittiin harmaalla, niityt vihreällä, suot keltaisella, puutarhat mustalla, järvet sinisellä ja joet tummansinisellä.

Virtuaaliyliopiston kokoelmassa on noin 12 000 nimikettä (noin 4 000 eri karttaa). Ne on järjestetty pitäjittäin ja kylittäin. Helpointa niitä on kuitenkin selata hakutoiminnoilla. Alakehyksen esimerkissä näkyy kolme kolme hakutulosta, joista vain kaksi saa näkyviin karttoina.

Tehtävät:

  1. Katso tulkintaoppaasta, a) mitä tarkoittaa, että Tyrvään pellot olivat vuoroviljelyssä. b) Mitkä vaiheet vuoroviljelyyn sisältyivät?
  2. Miten maan laatu arvioitiin Tyrvään ja Vammaskosken karttoihin tulkintaoppaan mukaan?
  3. Lue käsitesanasto. Mitä ovat a) byrå, b) skatte, c) allmänning, d) svedje, e) stång?
  4. Tutustu mitat-sivuun. Mitä ovat a) kyynärä, b) tynnyrinala, c) kappa, d) aami?
  5. Avaa kartanmerkit-sivu. a) Mitä tarkoittaa, että karttaa ei juurikaan tarvitse tulkita? b) Miten pellon sarkajako on merkitty? c) Mitä värejä on käytetty pellon merkkinä?
  6. Siiry Maakirjakartat-pääsivulle ja sieltä hakuun. Hae kotiseutusi tai muuten tuntemiesi alueiden karttoja. Joistakin seuduista voi olla vain niukasti karttoja. Karttoina saa esille vain ne hakutulokset, joiden kentässä "kuvatiedostot" on linkkejä (malli). Yritä tulkita niiden merkinnät. Huomaa, että IE6-selain ie6ohje2.jpg (11485 bytes)pienentää kuvan automaattisesti näytön kokoiseksi. Jos haluat katsoa sen yksityiskohtia, napsauta kuvan alakulmassa olevaa nelinuolta (kuvan malli).

Takaisin Historian Nettilehden pääsivulle