Suomessa kansallinen
tietoisuus heräsi sivistyneistön keskuudessa 1800-luvulla. Suomen
autonominen asema Venäjän vallan alla sai suomalaiset pohtimaan, oliko
Suomella omaa historiaa. Suomen kansan historiaa, kulttuuria ja kieltä
alettiin tutkia.
Kaksikielisessä maassa
kielitaistelu politisoitui Venäjän keisari Aleksanteri II:n aikana ja jakoi
säädyt uusiin puolueisiin. Kulttuuritaistelun piiriin kuuluivat mm. koulujen
perustaminen, oma markka, kielilaki, armeijauudistus ja talouselämän
kansallisten instituutioiden luominen.