Muutama tärkeä käsite eduskuntatyöstä

Vaalikausi tarkoittaa neljän vuoden ajanjaksoa, jonka vaaleissa valittu eduskunta työskentelee. Vaalikausi on jaettu vuosittaisiin valtiopäiviin. Aikaisemmin vaalikausi oli kolme vuotta, nyt neljä vuotta. Eduskunta kokoontuu valtiopäiville vuosittain eduskunnan päättämänä ajankohtana. Tasavallan presidentti julistaa valtiopäivät avatuiksi. Valtiopäivät jakautuvat syysistuntokauteen ja kevätistuntokauteen

Eduskunnan täysistunnot pidetään yleensä tiistaisin, keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisin puhemiesneuvoston vahvistamien istuntosuunnitelmien mukaisesti. Istunnot ovat julkisia, eli yleisö voi seurata niitä eduskunnan parvekkeelta.  Täysistunnoissa puhetta johtaa puhemies tai varapuhemies. Kansanedustajien puheoikeus on rajoittamaton, mutta suositus on kuitenkin, ettei salin edessä olevalta korokkeelta puhuta yli kymmentä minuuttia. Omalta paikaltaan kansanedustaja saa pitää enintään kahden minuutin vastauspuheenvuoron. Äänestykset suoritetaan koneen avulla, seisomaan nousten tai avoimena lippuäänestyksenä. (Täysistunnon lähteenä Horisontti, yhteiskuntaoppi, Otava, s. 153)

Valiokunnat ovat eduskunnan valmistelevia toimielimiä, joissa eri eduskuntaryhmät (yleensä siis puolueet) ovat edustettuina poliittisen voimansa mukaisesti.  Valiokunta perehtyvät  hallituksen esityksiin ja muihin asioihin valiokunnan kokouksissa. Valiokuntien kokoukset eivät ole julkisia, ja niiden pöytäkirjat eivät ole luettavissa eduskunnan sivuilta toisin kuin täysistuntojen pöytäkirjat. Valiokunnat valmistavat työnsä tuloksen, mietinnön.  Se on käsittelyn pohjana eduskunnan täysistuntokäsittelyssä.