Atsteekit olivat valloittajakansa, joka hallitsi 1400-1500-luvulla suurta intiaanialuetta Meksikossa. Nykyisin tätä kansaa kutsutaan nimellä méxicat tai nahuat. Heitä on noin puolitoista miljoonaa ja he puhuvat náhuatl-kieltä, jolle on ominaista pitkät sanat, tl-äänteen runsaus ja r-äänteen puuttuminen. Atsteekeilta ovat peräisin esimerkiksi sanat kaakao (cacahuatl), suklaa (xocoatl), tomaatti (tomatl) ja avokado (ahuacatl).
Atsteekit ovat omaksuneet suuren osan tavoistaan ja kulttuuristaan alueen muilta kansoilta, esimerkiksi tolteekeilta, mixteekeiltä, olmeekeilta ja mayoilta. Muilta omaksuttuja ovat atstseekkien uskonto (erityisesti sulkakäärmeen näköinen jumalhahmo) ja valtiolliset taidot (tapa hallita alueita alistamalla, eri hallitsijasukujen välisillä avioliitoilla sekä sodankäyntitapa).
Atsteekit kukistivat lähes kaikki nykyisen Meksikon alueella asuneet intiaanikansat ja muodostivat laajimman tunnetun intiaanivaltion. Tämä on hämmästyttävää, kun he vielä 1300-luvun lopussa he olivat tepaneekkien vasalleja.
Atsteekkivaltioon kehittyi mahtavia kaupunkeja. Tenochtitlánissa oli 300 000 asukasta.  
Atsteekkien ja espanjalaisten välien selvittely vuodesta 1519 alkaen muodostui yhdeksi historian dramaattisimmista tapahtumasarjoista. Valloittajia johtanut Cortés ja atsteekkihallitsija Motecuzoma II joutuivat kumpikin hämmästymään, kuinka erilainen saattoi vieras kulttuuri olla.

Lähteet

Otavan Suuri maailmanhistoria 10
Tiede 2000 3/1995