Maaliskuun ensimmäinen oli historiallinen päivä. Vaikka Suomi olikin vuonna 1906
ensimmäinen myös naisille täyden vaalikelpoisuuden myöntänyt maa, ehti maa saada
kymmenen miespuolista presidenttiä, ennen kuin kansa valitsi tehtävään naispuolisen
presidentin.
Tarja Halosen valintaa tukivat erityisesti naiset, nuoret sekä taajamissa asuneet henkilöt. Nuorista alle 30-vuotiaista naisista häntä äänesti koko maassa peräti 73 prosenttia, pääkaupunkiseudulla asuvista samoin reilu enemmistö, nuorista yhteensä 75 prosenttia. Presidentin on kuitenkin oltava koko kansan presidentti, mitä Halonen myös virkaanastujaispuheessaan korosti.
Tarja Halonen on yksi kokeneimpia suomalaispoliitikkoja. Hän on työskennellyt mm. Suomen Ylioppilaskuntien liiton sosiaali- ja järjestösihteerinä (1969-70), SAK:n lakimiehenä (1970-) sekä kansanedustajana vuodesta 1979 lähtien. Halonen on toiminut niin sosiaali-, oikeus- kuin ulkoministerinäkin. Viimeksi hän on hoitanut Paavo Lipposen I ja II hallituksen ulkoministerin tehtäviä.
Lisäksi Halonen tunnetaan lukuisista kansalaisjärjestötehtävistään, ja hän onkin jatkuvasti korostanut ihmisoikeustyötä sekä sitä, että järjestöjen ja muu vapaaehtoistoiminta on oleellinen osa kansalaisyhteiskuntaa. Omakohtaisesti hänelle tuttuja ovat mm. Suomen setlementtiliitto, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto, Seksuaalinen tasavertaisuus Seta, Romaniasiain neuvottelukunta, Lasten ja nuorten teatteritoiminta sekä Suomen voimistelu- ja liikuntaseurat. Lisäksi presidenttimme tunnetaan innokkaana siirtolapuutarhaihmisenä sekä Etelä-Amerikan ystävänä.
Ihmisoikeuskysymykset ovat olleet niin ammatillisesti kuin vapaaehtoistyössä Halosen sydäntä lähellä. Ne ovat hänen mukaansa myös keskeinen osa Suomen ulkopolitiikkaa. "Ihmisoikeudet ovat nousseet viime vuosina näkyvälle paikalle Suomen ulkopolitiikassa. Ne ovat osa jokapäiväistä työtä ja päätöksentekoa. Millään ulkopolitiikan osa-alueella ei voida enää toimia ottamatta huomioon ihmisoikeusnäkökohtia. Ihmisoikeusnormien kiristämisestä huolimatta ihmisoikeuksia rikotaan joka päivä. Rohkeuden lisäksi tarvitaan kärsivällisyyttä. Kehitys on joskus tuskastuttavan hidasta ja takaiskujakin tulee. Mutta eteenpäin mennään", on Tarja Halonen sanonut.
Halonen on korostanut tasa-arvon ja hyvinvointiyhteiskunnan merkitystä. Hänen mukaansa oikeudenmukainen tulonjako ja toimiva kansantalous eivät ole toisilleen vastakkaisia päämääriä. "Suomi on ollut tähän asti maailman tasaisimman tulonjaon maita, aivan kärkipaikoilla. Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että tasainen tulonjaon kehitys vaikuttaa suotuisasti talouden myöhempään kasvuvauhtiin. Suurin taloudellinen voimavara on ammattitaitoinen ja koulutettu väestö, joka on samalla kilpailuvalttimme ja hyvinvoinnin perusta. Me emme osallistu maailmanlaajuiseen kilpailuun matalasti palkatuista työpaikoista", on Halonen todennut.
Tarja Halonen on iältään 56-vuotias. Hänen lähipiiriinsä kuuluvat tytär, Lontoossa opiskeleva Anna Halonen, miesystävä, valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi, kaksi kissaa sekä kaksi kilpikonnaa.
Vesa Mauriala
Hyvinkään kaupunginvaltuutettu (SDP)