Brahe, Pietari (Per) (1602-80), kreivi, ruotsalainen eversti. Brahe toimi Suomen kenraalikuvernöörinä kahteen otteeseen, vuosina 1637-40 ja 1648-54. Toimessaan hän halusi vahvistaa Suomea valtakunnan "parhaimpana ja suurimpana osana". Brahen aikana maa kehittyikin suotuisasti (»kreivin aika»). Brahella oli vahva asema myös Tukholmassa: hän oli drotsi (ylin oikeusviranomainen) ja holhoojahallituksen jäsen (alaikäisen hallitsijan puolesta valtaa käyttävässä hallituksessa).
Suomi tarvitsi suuresti pätevää johtajaa, ja talonpojat olivat anoneet Suomelle omaa kuvernööriä. Brahe ei ollut halukas siirtymään tarjottuun kenraalikuvernöörin toimeen Turkuun, mutta otti sen kuitenkin vastaan. Hallintoalueeseen kuuluivat Suomen suuriruhtinaskunta, Ahvenanmaa ja Karjala, mutta ei Pohjanmaata.
Brahen saamaan tehtävään kuului valtakunnan yhtenäistämispolitiikan mukaisesti hallinnon ja talouden kohentamista. Yhtenäistämispolitiikka merkitsi myös ruotsalaisuuden aseman edistämistä suomen kustannuksella. Tästä poiketen Brahe korosti suomen kielen taidon merkitystä hyvän viranhoidon perustana. Kreivi myös matkusti uupumatta pitkin maata: ajan vaatimattomilla liikennevälineillä suoritettiin useita tarkastusmatkoja vuosittain - matka maan perukoille saattoi kestää jopa kolme kuukautta.
Ensimmäisen kuvernöörikauden huippukohta oli Turun Akatemian perustaminen 1640. Tästä alkaen oli korkeinta opetusta saatavissa myös Suomessa, eikä akateemista sivistystä tarvinnut lähteä hankkimaan ulkomaille. Muita Brahen edistämiä asioita olivat postilaitos, kaupunkien perustaminen sekä kaupan ja teollisuuden edistäminen. Kun ensimmäinen kuvernöörikausi päättyi, Brahe palasi Tukholmaan. Siellä käyty kilpailu vallasta sekä Suomen asioiden kääntyminen huonompaan suuntaan johtivat siihen, että Brahe päätti ottaa kenraalikuvernöörin viran uudelleen hoitaakseen.
Kristiina-kuningattaren aikana valta-aateli sai omistukseensa suuria maa-alueita läänityksinä. Brahekin sai tällä tavoin useita läänityksiä Suomessa, mm. Kajaanin vapaaherrakunnan.